Mari Pihlajaniemi

Toimittaja
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Uutiset

Erikoistuja ei pärjää – ilmastonmuutos ajaa haahkat ongelmiin

Haahkanaaras hautoo. Kuva Mauri Leivo

Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.

Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.

Sinisorsa kuuluu voittajiin. Se hyötyy talvien lämpenemisestä ja kasvaneesta sulan veden ajasta. Yleislajille kelpaa monenlainen ravinto. Sinisorsat viihtyvät niin merellä ja järvillä vesikasveja syöden kuin puistolammikoilla pullaa mutustaenkin. Ilmaston lämmetessä ne voivat siirtyä kohti pohjoista, sillä sopivia elinympäristöjä riittää.

Itämerellä asustava haahka sen sijaan on pulassa. Se ei ehdi iloita pidentyneestä sula-ajasta, koska sillä on muita pulmia. Haahka on riippuvainen yhdestä ravintokohteesta ja tietynlaisesta ympäristöstä. Sen pääravinto, sinisimpukka, tarvitsee suolaista vettä. Ilmastonmuutoksen myötä sadanta lisääntyy ja Itämeri laimenee. Suolaisuuden vähetessä sinisimpukat ovat vaarassa hävitä. Suomen haahkakanta onkin ansassa.

Muualla arktisella alueella haahkalla on omat vaikeutensa. Jääpeitteen hävitessä jääkarhut eivät saalistusmatkoillaan pysty enää seurailemaan jään rajaa hylkeitä pyytäen. Ne jäävät jumiin saariin, joissa ei ole paljon muuta ravintoa kuin vesilinnut ja niiden poikaset. Saarissa kuin tarjottimella pesivät haahkat saavat tuntea jääkarhujen nälän nahoissaan.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja linnuista Suomen Luonnon numerosta 4/2018.

Vinkit
Kuuntele: Kiurun kevään korkea veisu

Maaliskuun lopulta alkaen kiurujen liverrys ilahduttaa taas luonnonystäviä. Taivaallinen meno jatkuu jopa kesäkuulle.

Linturetkellä
Linturetkellä: Tänä vuonna sitä ei enää ollut

Heinätavi. Pieni sorea sorsalintu, yksityiskohdissaan kovin kaunis. Tällä vanhalla kartanon lammella, johon laskee ja josta myös lähtee kaunis puro, olin tottunut sen joka kevät näkemään.

Uutiset
Kysely: Minkä linnun haluaisit nähdä?

Kevät on oivaa aikaa aloittaa lintuharrastus. Minkä linnun sinä haluaisit nähdä? Vastaa kyselyymme ja osallistu kirjapalkinnon arvontaan!