Juhis Ranta

Toimitusharjoittelija
Suomen Luonnon toimitusharjoittelija tammikuusta maaliskuun loppuun. Kirjoittaa ja valokuvaa juttuja sekä hoitaa kaikenlaisia toimituksen töitä. Haaga-Helian journalismin opintojen ohella Juhis nauttii musisoinnista ja luontoretkeilystä.
Uusin numero

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Uutiset

Hangossa pyöritetään työttömien linnunpönttötehdasta sydämellä

Tomin pönttötehtaan linnunpönttö Hangossa. Kuva: Juhis Ranta

 
Tiesitkö, että Hangossa on linnunpönttötehdas? Se ei kuitenkaan ole kaupallinen tehdas ja oikeastaan nimityskin saattaa olla hieman harhaanjohtava. Kyseessä on Hangon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ryhmä, jonka ohjaajana toimii Tom Lindgren. Ryhmäläiset ovat vaikeasti työllistettäviä ja pitkäaikaistyöttömiä. He ovat tulleet ryhmään sosiaalipalveluiden kautta.

Kesällä ryhmä leikkaa nurmikkoa Lindgrenin omilla ruohonleikkureilla, syksyllä haravoidaan, talvella ryhmä kunnostaa kaupungin kalustoa kuten puistonpenkkejä. Kun muita hommia ei ole, he tekevät linnunpönttöjä. Tomin pönttötehdas on saanut positiivista huomiota ja tunnettuutta nimenomaan linnunpöntöistä.

”Ympäri kaupunkia on varmaan tuhat meidän tekemää pönttöä”, kertoo Lindgren.

Kaupunki on tosiaan täynnä pönttöjä. Jos jostakin löytyy metsäinen tai puistoinen laikku, siellä on todennäköisesti pönttötehtaan tekemiä pönttöjä.

Tom Lindgren työpajan edustalla. Kuva: Juhis Ranta

 

Lindgren on ylpeä työstään ja kertoo siitä mielellään. Lindgren on ollut kaupungilla hommissa kahdeksan vuotta. Ryhmän toiminta on täysin Lindgrenin suunnittelemaa. Ennen tätä hän teki kovasti töitä, jotta toiminta saatiin käyntiin.

”Ensimmäiset pöntöt tehtiin Hangon työttömien yhdistyksessä. Yhdistyksen toiminta kuitenkin loppui.”

Tuon toiminnan loputtua Lindgren yritti etsiä tavallisia huolto- ja kunnossapitotöitä, mutta useammasta yrityksestä viesti oli, että etsitään nuorempia tekijöitä. Nelikymppinen Lindgren katsottiin liian vanhaksi. Samaan aikaan Lindgren pommitti kaupunkia ja työvoimatoimistoa pönttötehdasasioissa. Sitkeys palkittiin.

”Lopulta kaupungin henkilöstöpäällikkö totesi, että kyllä hän voi minut palkata suoraan”.

Lindgrenin vetämän ryhmän paja sijaitsee entisessä vanhainkodissa. Muut talon käyttäjät ovat harjoitus- ja studiotilaa käyttäviä bändejä sekä käsityöläisiä. Pönttötehdas on ollut nykyisessä paikassaan neljä vuotta.

Monenlaisia pönttöjä kierrätysmateriaaleista

Lindgren ja kaksi ryhmäläistä istuvat kahvihuoneessa. Lindgrenin kertoessa toiminnasta ryhmäläiset poistuvat, ja hetken päästä työtilasta alkaa kuulua määrätietoinen vasaran nakutus.

”Me tehdään noin 150 pönttöä vuodessa. Viime vuonna ei ehditty tehdä yhtään. Oli tämä Suomi 100 -juttu ja sitä varten hiottiin ja maalattiin sata tuolia ja viisikymmentä pöytää.”

Pöntöt tehdään yleensä kevättalvella ja ripustetaan loppukeväästä. Lindgren kertoo, että ripustuspaikat ovat kaupungin maita. Joskus heillä on rakennusviraston puisto-osastolta saatu kartta, mihin on merkitty pöntötettävät alueet. Joskus asukkailta on saatu vinkkejä Facebookin kautta.

”Mielellään pöntötämme metsäplänttejä ja luontopolkuja, joihin ei ihan lähiaikoina ole tulossa harvennuksia tai rakentamista. On meidän pönttöjä joskus hävinnytkin kun alueita on harvennettu.”

Ennen ripustuksia pöntöt täytyy kuitenkin valmistaa. Tomin pönttötehdas käyttää paljon kierrysmateriaaleja. Linnunpönttöjen katot ovat autoverhoomossa käytettyjen vesivanerien hukkapaloja ja kiinnityslangat ovat energialaitoksen roskiksesta saatua vanhaa sähköjohtoa.

Ennen sahaamista rakennetaan putki neljästä laudasta. Kuva: Juhis Ranta

 

Nyt työn alla on pönttöjä helmipöllölle. Laudoista tehdään ensin putki, sitten piirretään sahausviivat. Viistosahaus ja tasasahaus vuorotellen. Näin hukkapaloja tulee vähemmän.

”Jos teemme 150 pönttöä, niin hukkapaloja tulee ehkä plastiikkakassillinen. Lentoreikien poraamisesta tulevat palat ovat suurin osa tästä.”

Pöntön selkään naulataan puun palaset. Kuva: Juhis Ranta

 

Sahauksen jälkeen sahauspinnat hiotaan, ettei tule tikkuja. Sitten porataan aukot, kiinnitetaan lattiat ja katot. Lopuksi vielä kiinnityslangat. Yhden ryhmäläisen käsissä on juuri pönttö valmistumassa. Pöntön selkäpuolelle isketään naulapyssyllä puun palaset. Ne tekevät pöntöstä tukevamman ja pitävät itse pöntön irti puusta. Nyt pönttö on käytännössä valmis ripustettavaksi.

Valmiita ja keskeneräisiä pönttöjä. Kuva: Juhis Ranta

 

Pönttöjen ripustusta emme tällä kertaa pääse katsomaan edes näytösluontoisesti. Tikkaita ei ole mukana. Lindgren sen sijaan esittelee mielellään eri puolille ripustettuja pönttöjä. Pönttöjä löytyy teiden viereisiltä alueilta, luontopolulta, puistoalueilta ja asuinalueiden väliin jääviltä kaistaleilta.

Lindgrenin esitellessä erilaisia pönttömalleja, löydämme myös muita kuin linnuille tarkoitettuja pönttöjä. Pönttötehtaalla tehdään myös lepakonpönttöjä. Ne saattavat näyttää hieman hupsuilta, jos on tottunut linnunpönttöön ja edessä olevaan lentoaukkoon. Lepakko nimittäin ryömii pönttöön sen alapuolella olevasta pienestä rakosesta.

lepakon pönttö
Lepakon pönttö. Kuva: Juhis Ranta

 

Tänä vuonna pönttötehtaalle on tullut myös tilaus haahkan pesäsuojista. Haahkojen määrä on ollut laskussa, joten pesintää halutaan suojata. Aikaisemmin pönttötehtaalla ei ole haahkan suojia tehty. Lindgren esittelee piirustusta siitä, miltä haahkan pesäsuojan tulisi näyttää. Harjakatto ja jalat, jotka upotetaan maahan. Haahkan pesiä Lindgrenin ryhmä ei vie maastoon itse. Niitä viedään saaristoon ja luodoille, mutta sen hoitavat suojien tilaajat.

Pönttöjä, sydäntä ja ruohonleikkureita

Lindgren tuntuu tekevän työtään sydämellä. Hän puhuu lämpimästi porukastaan, jonka kanssa hän työskentelee.

”Tällä saattaa olla sellaisia kavereita, jotka on hyvinkin ujoja ja sisäänpäin kääntyneitä, mutta sitten kun päästään hommiin, he tekevät työnsä todella ahkerasti. Sellaisia tyyppejä, jotka tarvitsevat vain mahdollisuuden, jota kukaan ei ole heille antanut.”

Tärkeintä toiminnassa on ihmisten aktivoiminen. Toiminnasta on pyritty tekemän monipuolista ja mukavaa. Kesälomien jälkeen pönttöporukka suuntaa saaristoon. Joka vuosi he valitsevat eri saaren, jonka he siivoavat ja viettävät siellä samalla virkistyspäivää.

”Se on sellainen traditio. Pojat kyselevät aina, että mikä saari olisi seuraavaksi.”

Vaikka linnunpönttöjen ansiosta Lindgrenin toiminta on saanut huomiota, se on hänelle kuitenkin yksi homma muiden joukossa. Ruohonleikkurit sen sijaan ovat hänelle intohimo. Ruohonleikkuuhommissa ryhmä käyttää Lindgrenin omia leikkureita. Niitä hänellä riittää. Kotipihalla on lukematon määrä leikkureita. Ne ovat Lindgrenille harrastus.

”Saan välillä tutuilta vanhoja leikkureita ja joskus löydän roskiksista tai roskalavoilta. Tuon ne sitten tänne ja huollan ne kuntoon.”

Tämä tuntuu määrittävän Lindgreniä hyvin vahvasti. Saattaessaan minut juna-asemalle hän toteaa sen itse.

”Mä teen töitä laitteilla jotka ei kelpaa kellekään, ihmisten kanssa jotka eivät kelpaa minnekään.”

Pönttötehtaassa he ovat kullanarvoisia.

 

Tomin pönttötehdas Facebookissa.

Toimituksen blogi
Uutiset
Hangon metsäpalon savu näkyi satelliitistakin

Hangon Syndalenissa tänään syttynyt metsäpalo voi olla luonnon suhteen myös hyödyksi.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Pihapönttöjä!

Vielä ehtii tehdä pöntön monelle pihalinnulle. Kololinnuilla on aina pula hyvistä pesäpaikoista ja lintuja on hauska seurata myös pihapiirissä.