Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 5/2014

Suuri kesänumero ilmestyi 6.6.! Kuvassa ahdekaunokki ja valkotäpläpaksupää. Kuva: Jussi Murtosaari / Leuku.
MAINOS
Vinkit

Helmet meressä

Säpin saarella on majakan lisäksi Porin lintutieteellisen yhdistyksen lintuasema. Kuva: Timo Nieminen

 
Retkivinkit rannikkomme merellisiin saariin.

1. Suomen kaunein majakka?

Säppi Selkämeren ulapalla Luvian kunnassa on läpimitaltaan puolitoista kilometriä ja pinta-alaltaan 150 hehtaaria. Rannikon laivareitit kulkivat jo satoja vuosia sitten Säpin vieritse, ja sillä on vaiherikas historia aina 1200-luvulta asti.

Majakka on ohjannut merenkulkua vuodesta 1873. Majakkamestarit asuivat saarella ympäri vuoden majakan rakentamisesta vuoteen 1962. Nykyisin Majakan pihapiirin rakennusten kunnossapidosta vastaa Metsähallitus, ja Säppi ry. vuokraa yhtä pihapiirin rakennuksista. Majakan kunto on Liikenneviraston vastuulla. Enää majakassa ei polteta naurisöljyä kuten ennen, vaan valo saadaan sähköllä aurinkopaneelien avulla.

Säpissä pesii lukuisia metsien ja rantojen lintuja. Saari on myös tärkeä muutonaikainen levähdys- ja ruokailupaikka; keväin syksyin siellä vieraileekin valtaisa joukko siivekkäitä. Porin lintutieteellinen yhdistys pitää Säpissä lintuasemaa, joka on perustettu 1959. Se on Suomen lintuasemista toiseksi vanhin Signilskärin jälkeen. Suuri osa Säpin saaresta kuuluu myös Selkämeren kansallispuistoon.

Hyvällä onnella Säpissä saattaa nähdä vilauksen saarelle istutetuista villilampaista, mufloneista. Ne ovat arkoja ja katoavat ketterästi metsän suojaan vaaran vainutessaan.

Heinäkuussa Säppiin on sunnuntaisin kuljetus Luvian Laitakarista, mistä lähtee vesibussi Sympaatti klo 11. Paluu on klo 17–18, p. 0500 531 086/Petri Jokinen.

Reposaaresta Säppiin kuljettaa tilauksesta yrittäjä Timo Lokki, p. 044 500 4142. Kuljetus onnistuu myös Kallosta ja Porin keskustasta. Kala-Tommi liikennöi tilauksesta Porista, p. 0500 468 826.

www.sapinmajakka.com

Timo Nieminen

2. Aavan ulapan äärellä

Ulko-Tammio Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa on nimensä mukaisesti ulkona merellä, aavojen ulapoiden ympäröimä. Saaressa on kesäviikonloppuisin Metsähallituksen opas, joka vetää saarikierroksia. Muuten saareen voi tutustua omatoimisesti.

Ulko-Tammion sisäosissa on myös lehtomaista metsää. Kuva: Jorma Laurila
Ulko-Tammion sisäosissa on myös lehtomaista metsää. Kuva: Jorma Laurila

 
Omalla veneellä tulevat voivat hyödyntää kahta venesatamaa ja niiden läheisyydessä olevia tulipaikkoja. Telttailijoille on osoitettu kaksi merkittyä aluetta. Kesällä saarelle pääsee myös vuoroaluksella Haminasta.

Ulko-Tammiolla on vahva sotahistoriansa, josta muistona on muun muassa 20 tonnia painava tykki. Myös karjan ulkolaitumena toimineessa saaressa on varsin monipuolinen luonto lehtoineen, rantaniittyineen ja kalliomänniköineen. (JM)

www.luontoon.fi, www.meriset.fi

3. Aallot vievät Haapasaareen

”Mua Haapasaareen taksivene kyyditsee”, Juha Watt Vainio lauloi. Nykyisinkin Haapasaareen pääsee yhteysaluksella Kotkan Sapokasta. Merimatka kestää noin puolitoista tuntia. Saari on portti Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon, jota esitellään Luontotuvalla. Siellä pääsee tutustumaan myös Venäjälle luovutettuihin Suursaareen, Tytärsaariin, Peninsaareen, Seiskariin ja Lavansaareen.

Haapasaaren väkimäärä moninkertaistuu kesällä. Kuva: Kotkan Matkailu
Haapasaaren väkimäärä moninkertaistuu kesällä. Kuva: Kotkan Matkailu

 
Haapasaaressa on alle 20 vakituista asukasta, mutta kesäisin väkimäärä moninkertaistuu mökkiläisten ja vierailijoiden ansiosta. Kaksoishevosenkengän muotoiseen saareen tutustuu mukavasti päiväretkellä. Eväät vain mukaan pikkuruisesta osuuskaupasta ja merilinnustoa kiikaroimaan. Kulttuurinnälkää helpottavat 1800-luvulla rakennetut kirkko ja kivirakenteinen luotsitorni. (AK)

www.haapasaariseura.fi

4. Söderskär 60°06.56′N, 25°24.60′E

Majakoissa on taikaa. Eikä sitä puutu Porvoon uloimmassa saaristossa olevasta Söderskärin majakastakaan. Se valmistui 1862 avomeren äärelle, josta valo näkyi noin 27 kilometrin päähän. Majakka automatisoitiin 1957 ja valot sammutettiin 1989. Nyt se palvelee matkailijoita.

Riippusilta yhdistää Söderskärin luotoja. Kuva: Marika Eerola
Riippusilta yhdistää Söderskärin luotoja. Kuva: Marika Eerola

 
Majakan lisäksi saarella on runsas lintulajisto, ja se on tunnettu etenkin haahkoistaan. Pesintäaikana Söderskärillä on maihinnousu- ja liikkumisrajoituksia.

Majakkasaarella voi yöpyä 1.7. alkaen joko majakkatornin sviitissä tai majakanvartijoiden talossa. Merimatkan voi taittaa yleisöristeilyn kyydissä, johon voi hypätä Helsingistä Kauppatorilta tai Hiekkajaalanrannasta Vuosaaresta sekä Porvoosta. (JM)

www.soderskar.fi

5. Vanhan metsän siimeksessä

Raaseporin edustalla sijaitseva metsäinen Jussarö on entinen majakkasaari ja monen purjehtijan läpikulkupaikka. Sen kautta kulkevat myös muuttolinnut, ja alue onkin tunnettu muutontarkkailupaikka. Saaren itäpäässä louhittiin useaan otteeseen rautamalmia vuosina 1834–1967. Länsipuolisko kuuluu Tammisaaren kansallispuistoon, ja sen metsät ovat saaneet ikääntyä epätavallisessa rauhassa.

Jussarön vesiä turvaa Sundharunin majakka. Pääsaaren torni räjäytettiin 1940. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo
Jussarön vesiä turvaa Sundharunin majakka. Pääsaaren torni räjäytettiin 1940. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo

 
Jussaröön pääsee Baggöstä taksiveneellä ja Tammisaaresta risteilyllä kesäkeskiviikkoisin (25.6.–6.8.). Perillä odottaa hieno luontopolku, joka onkin ainoa reitti liikkua länsipuolen metsissä, soilla ja perinnemaisemissa, sillä ne on rauhoitettu.

Saaren itäpuolella voi aistia hylätyn kaivoksen rappioromantiikkaa. (JT)

www.luontoon.fi

6. Saariston rauhassa

Valloittava Aspö sijaitsee Turun ulkosaaristossa Paraisten kaupungissa. Saarelle pääsee M/S Eivor -yhteysaluksella Pärnäsin satamasta. Sama alus jatkaa vielä Aspöstä kohti Jurmon ja Utön saaria.

Aspössä on kymmenenkunta vakituista asukasta. Johanssonin perhe vuokraa pientä rantamökkiä, jonka yhteydessä on myös sauna.

Aspö on pieni, mutta monipuolinen saari Turun saaristossa. Kuva: Jouni Tikkanen
Aspö on pieni, mutta monipuolinen saari Turun saaristossa. Kuva: Jouni Tikkanen

 
Saaren vaaleaksi rapattu kirkko on jo neljäs: ensimmäisen kirkon Aspö sai keskiajalla, mutta myrskyt ovat koituneet aiempien kirkkojen kohtaloksi. Kesäisin saarella on pieni kioski ja sauna on veneilijöiden vuokrattavissa.

Kooltaan Aspö on vain alle neliökilometrin, mutta rantoja, poukamia ja kallioita riittää tutkittavaksi hyvinkin koko viikonlopuksi. Jos mielit saariston rauhaan, suuntaa Aspöhön ruuhkaisimman veneilysesongin ulkopuolella. (AV)

http://bit.ly/1nXIsCj

7. Kuusien ja lokkien Kuus-kajas-kari

Rehevä Kuuskajaskari sijaitsee Rauman edustalla. Maanpinnan kohoa­misen vuoksi saaren ensimmäinen luoto paljastui noin 2000 vuotta sitten ja maanpinta kohoaa yhä useita millejä vuodessa, joten saaren pinta-ala muuttuu. Lisää saaren syntyhistoriasta voi lukea saarella kiertävällä geologisella luontopolulla.

Kuuskajaskarissa on rehevää kasvillisuutta. Kuva: Markku Pajulahti
Kuuskajaskarissa on rehevää kasvillisuutta. Kuva: Markku Pajulahti

 
Kuuskajaskarilla on pitkä ja mielenkiintoinen historia: Se on ollut laidunpaikkana, venäläisten tukikohtana ja armeijan puolustuslinnakkeena. Nyt saari palvelee lomakohteena, jonne on kesäisin päivittäiset vesibussiyhteydet mantereelta. Merimatka kestää puolisen tuntia. Omalla veneellä liikkujille saarella on retkisatama, jossa on kaikkiaan 40 venepaikkaa.

Kuuskajaskarin oudolle nimelle on annettu kaksi selitystä: se on joko muotoutunut sanonnasta ”kuuset kajastavat karilta” tai sanonnasta ”kuusi-kajas-kari”, jossa kajas tarkoittaa lokkia. (JM)

www.kuuskajaskari.fi

8. Suomen pisimmän sillan päässä

Merenkurkussa Vaasan edustalla sijaitsevan Raippaluodon länsireuna tunnetaan keväisestä ja syksyisestä lintujen muutosta. Tärkein paikka on Klobb­skat saaren luoteiskärjessä, mutta koko länsireuna on johtolinja, jota kuikkalinnut, kihut ja vesilinnut seuraavat. Hyvällä onnella voi päästä näkemään vaikkapa jääkuikan tai leveäpyrstökihun.

Raippaluodon Björkössä on moreeniharjanteita. Kuva: Seppo Lammi / Merenkurkun neuvosto
Raippaluodon Björkössä on moreeniharjanteita. Kuva: Seppo Lammi / Merenkurkun neuvosto

 
Raippaluodosta löytyy lukuisia majoitus- ja ravintolapalveluja. Esimerkiksi Villa Bullerås tarjoaa seikkailuja ja opastettuja retkiä ja Villa Meribjörkö muun muassa kalastusta.

Saarelle vievä silta on Suomen pisin, 1045 metriä. Merenkurkun maailmanperintökohteen raja kulkee keskellä siltaa. Sen kainalosta Berny´s Kahvila & Ravintolasta järjestetään saaristoristeilyjä. (AK)

www.korsholmsskargard.fi

 

Teksti: työryhmä Alice Karlsson, Johanna Mehtola, Timo Nieminen, Jouni Tikkanen ja Annakaisa Vänttinen

EDIT: Korjattu Säpin saarta koskevia tietoja 8. elokuuta 11.36.

Sulkavan havaintovihko
Vinkit
Käppyrämäntyjä, kallioita ja saaristoluontoa Iniön luontopolulla

Saariston Rengastietä kulkevan kannattaa hiljentää vauhtia Iniön Norrbyssä. Suoraan maantieltä alkaa nimittäin hieno luontopolku, joka palkitsee kulkijansa mahtavin näkymin.

Arkiston aarteita
Arkiston aarteita: Paluu Myrskyluodolle

Myrskyluodon Maija on monelle saariston ystävälle eräänlainen ikoni. Lasse Mårtenson kertoi vuonna 1999 Suomen Luonnolle suhteestaan saaristoon.