Uutiset

Hoi! Lepakoiden horrostamispaikkoja haetaan!

Kuva: Benjam Pöntinen

 
Lepakoiden horrostamispaikkojen ohella Turun yliopiston tutkija Anna Blomberg pyrkii väitös­kirja­työssään selvittämään niitä uhkaavan valkokuono­syndroomaa aiheuttavan sienen kasvupaikat.

”Valkokuonosyndroomasta tiedetään vasta hyvin vähän”, Blomberg sanoo. ”Sitä on Suomessa, mutta muuta siitä ei juuri tiedetäkään.”

Suomen Luonnon lukijat voivat nyt auttaa selvittämään taudin levinneisyyden. Jos tiedät, missä lepakot horrostavat, ota yhteyttä Anna Blom­bergiin sähköpostitse: asblom@utu.fi. Hän lähettää sinulle steriilin pumpuli­puikon ja tarkat ohjeet näytteenottoon sekä palautuskuoren.

Näytteenotto on helppoa: puikolla sivellään muutaman kerran horrostamis­paikan seinämää. Tärkeää on, että toimitaan nopeasti, sillä ihmisen lämpö voi riittää horrostamispaikan lämpötilan nousuun. Blomberg suosittelee myös LED-taskulamppua valaisemiseen, koska se ei juuri kuumene.

Katso ohjeet talvehtimispaikkojen etsintään: www.lepakko.fi.

Lue lisää lepakoiden horrostamisesta tuoreesta Suomen Luonnosta 9/17.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Harakka valepuvussa

Tähän harakkaan törmäsin pari vuotta sitten myöhäissyksyllä Sipoossa. Lintu lensi edestäni kylätien yli ja pyrähti pihaniitylle.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Käpytikan paja

Käpytikka on yleisin tikkamme. Sen parasta talvista elinympäristöä ovat mäntykankaat ja havupuuvaltaiset metsät.

Kysy luonnosta
Mihin linnut katoavat ruokinnalta?

Aloitamme talviruokinnan lokakuussa ja lintuja riittää. Marras–joulukuun vaihteessa linnut katoavat. Näin on käynyt viitenä viime vuotena säännöllisesti, ennen lintuja oli koko talven ajan. Asumme kaupunkilähiössä omakotitalossa, jonka tontti rajoittuu metsään. Mistä apu?