Johanna Mehtola

Toimittaja
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 5/2017

Suuri kesänumero! Kannen päivänkakkarat kuvasi Pentti Sormunen/Vastavalo. Tässä numerossa tutkimme kiehtovaa kesäluontoa. Tule mukaan!
MAINOS
Uutiset

Ja paras kasviaiheinen iskelmä on…

Irwin Goodman levytti Rentun ruusun vuonna 1988.

 
Kysyimme lukijoiltamme, mikä on paras kasviaiheinen iskelmä kautta aikain. Ja vastauksiahan ropisi yli 200. Parhaaksi iskelmäksi ehdotettiin peräti 52 eri iskelmää, joten kasviaiheiset laulut ovat ainakin hyvin muistissanne.

Vaikka niin moni kappale sai ääniä, myös kolmen kärki erottui selvästi.

Voittoon pinnisti horsman siemenen mitalla Rentun ruusu, jonka on sanoittanut Vexi Salmi ja säveltänyt Kassu Halonen. Esittäjän varmasti muistavat kaikki: legendaarinen Irwin Goodman levytti sen 1988, siis liki 30 vuotta sitten!

Rentun ruusussa yhdistyy suomalainen mentaliteetti ja huumori. Se on samalla rento ja haikea”, Ritva Tomminen Vantaalta perusteli iskelmävalintaansa. Juha Mehtonen Kuopiosta puolestaan perusteli Rentun ruusu -valintaansa suorastaan koskettavasti: ”Suomalainen mies herkistyy.”

Rentun ruusu sai 26 ääntä ja vain yhden äänen vähemmän sai toiseksi tullut, hieman erilaiseen tunnelmaan vievä Villejä lupiineja, joka on J. Karjalaisen käsialaa ja laulualaa vuodelta 1994.

Iskelmät herättävät monesti myös muistoja, kuten Marja Tuomisaari kirjoittaa perusteluissaan:

Villejä lupiineja -laulussa on niin kaunis, unenomainen tunnelma. Se myös johdattaa muistot lapsuuteeni. Kotini lähellä oli ihana vanha kartanorakennus. Sen aikoinaan hieno puutarha oli päässyt pahoin villiintymään ja pursusi erivärisiä lupiineja. Se oli meidän lasten oma salainen puutarha.”

Kolmanneksi nousi 19 äänellä iskusävel vuodelta 1945. Se on Toivo Kärjen säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama ikivihreä Liljankukka. Kappale liittyy vahvasti myös lammilaisen Tuija Raution elämään, joka kirjoittaa valintaperusteluissaan näin: “Samana päivänä kun synnyin, oli Suomen yleisradiossa ensiesitys Liljankukasta, 5.11.1945.”

Liljankukan kannoilla kolkuttelivat Eino Leinon runo Lapin kesä (17 ääntä), jonka sävelsivät Perttu Hietanen ja Taisto Wesslin sekä Aune Haarlan sanoittama Metsäkukkia (16 ääntä).

Ääniä saivat myös muun muassa Tango Pelargonia, Käyn ahonlaitaa, Anttilan keväthuumaus, Suopursu kukkii, Luvannut en ruusutarhaa, Aikaan sinikellojen, Rentukan kukka, Heinäpellolla, Lilja, ruusu, kirsikkapuu, Jääkukkia, Voikukkia, Punaiset lehdet, Niittykukkia, Valkovuokot, Laakson lilja, Puutarhassa, Suviserenadi, Tulipunaruusut, Orvokkeja äidille ja Muoviruusuja omenapuissa.

Rytmikkäät ja lämpimät kiitokset kaikille kyselyymme osallistuneille, joiden kesken arvoimme kaksi Iskelmäkasviota (Metsäkustannus 2017). Iskelmä- ja kasvitietoutta pääsevät lukemaan Leena Kökkö Salosta ja Petri Laukkanen Lahdesta. Kirjat lähetetään voittajille postitse. Lämpimät onnittelut!

P.S. Suomen luonnon juhlapäivänä 26.8. voi järjestää vaikkapa kasvi-iskelmäaiheiset iltamat. Matot vaan rullalle ja Spotifyn Iskelmäkasviosoittolista soimaan: Saat multa horsman, se rentun ruusu on, sen poimin tuolta maantien ojasta…

Vinkit
Iskelmäkasvio vie musiikin mukana luontoon

Juuri ilmestynyt Iskelmäkasvio paljastaa, kuinka suomalaisissa iskelmissä luonto ja etenkin kasvit ovat vahvasti esillä: Saat multa horsman, se rentun ruusu on...

Uutiset
Video: Auringon pinnalla tapahtuu

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta, jotta purkausten ennustaminen olisi tarkempaa.

Uutiset
Katse kasvien siemeniin

Juuri nyt on oiva hetki lähteä retkelle tutkimaan kasvien siementen rakenteita. Ota luuppi mukaan ja paljasta siementen kauniit salat! Lue lisää uusimmasta Suomen Luonnosta.