Uutiset

Jättilumpeita oli ennenkin

Kuva: Luonnon Ystävä -lehti 1900

Helsingin Sanomat kertoi, kuinka Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan istutettiin jälleen paljon huomiota herättänyt jättilumme. Asia ei ole aivan uusi, sillä Kaisaniemessä on ollut jättilumpeita jo 1800-luvulla.

Biologi Hannu Aarnio Imatralta lähetti Suomen Luonnolle vuonna 1900 Luonnon Ystävä -lehdessä julkaistun kuvan. Kuvateksti kuuluu “VICTORIAHUSET I BOTANISKA TRÄDGÅRDEN I HELSINGFORS 1899”.  Kuvan perusteella Victoriahuset ei 1900-luvun taitteessa ollut sama 12-kulmainen huone, jossa lumpeet nykyisin kasvavat, mutta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa se on sijainnut. Muita kasvitieteellisiä puutarhoja kaupungissa ei nimittäin ollut.

Jutussa kerrotaan, että lumme on peräisin Amazonista.

“Epäilen, että kasvitieteellisellä on ollut koko ajan sama lummekanta”, Aarnio sanoo.

Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen ei ole asiasta varma, mutta johtolanka on arvokas.

“Hyvin todennäköistä on, että se on sama. Meillä on ollut vain tieto, että lumme olisi tuotu puutarhaan kansalaissodan aikaan, mutta tämä ei ole ollut varmaa. 1930-luvulta on myös lehtileike, jossa lapset istuvat lumpeen päällä, mutta emme tiedä, miltä vuodelta kuva on. Onkohan kyseessä sama kuva?”

Saatuaan kuvan nähtäväksi Pehkonen palaa asiaan. Käy ilmi, että kuva on eri. Vuoden 1889 kuvan laji ei myöskään ole parananjättilumme vaan amatsoninjättilumme (Victoria amazonica). Pehkonen on saanut aiheesta lisätietoa:

“Lummehuone tehtiinkin jo 1892 yhteen Palmusalin kolmesta itäpuolella sijainneista huoneista. Huoneet olivat puuta ja lasia, allas 80 cm syvä, joka tyhjennettiin talveksi. Siellä kasvatettiin 1892–1908 Victoria regia, V. amazonica, eli  amatsoninjättilummetta ja sen jälkeen parananjättilummetta. Ja tämä on siis samaa kantaa edelleen.”

Pehkosen mukaan parananjättilumme oli harvoja kasveja, jotka selvisivät jatkosodan pommituksista.

Kaisaniemen puutarhan perusti vuonna 1763 maaherra Hans Henrik Böje. Kasvitieteellinen puutarha siitä tuli Turun palon jälkeen, kun Turun Akatemia muutti Helsinkiin 1828.

 

Juttua päivitettiin 26.3.2014 klo 12.05

 

Vinkit
Äkkilähtö tropiikkiin

Maa on kuurassa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta kasvihuoneista paistaa kutsuva valo. Näyttää lämpimältä ja sitä se onkin, mukava lenseä tuulahdus.

Vinkit
Rakkaudesta puutarhaan

Parhaillaan elokuvateattereissa pyörivä Virpi Suutarin dokumentti Eedenistä pohjoiseen on vaikuttava kuvaus rakkaudesta, elämästä ja puutarhanhoidosta. Myös Suomen Luonnon toukokuussa 2.5. ilmestyvän numeron teemoja ovat puutarha ja luonnonkasvit.

Askartele pölyttäjille keinopesä – myös puutarha kiittää

Nyt on oikea aika aloittaa pölyttäjien keinopesien valmistus. Pesät laitetaan ulos vasta alkukeväästä, mutta alkutöiden jälkeen puun on hyvä antaa kuivua talven yli ennen viimeistelyä ja asennusta.