Puula-forum pidettiin 7.7.2016 viidennen kerran Kangasniemellä. Forumin tarkoitus on tuoda esille Etelä-Savon maakuntajärven Puulan tilaa, sen uhkia ja tulevaisuutta.

Forumi on viime aikoina selkeästi painottunut turvetuotannon vesistöhaittoihin. Tilanne on vakavin Puulan Siikavedellä.

Sokkeloisen Puulan luoteisimpiin lahtiin kuuluva neljä kilometriä pitkä Siikavesi on erittäin pahoin tummunut. Juuri tähän Puulan osaan laskee Kälkäjoki, jonka vesistöalueella sijaitsee Vapon turvesoita. Niitä alettiin kuoria jo 1979 ja turvetuotannon on arveltu kestävän vielä ainakin 25 vuotta.

”Kälkäjoella vesistön tila on nyt hyvä”, seisoi Forumissa esitelmöineen Vapon pääjohtajan esityksessä. Hän vetosi turvetuotannon vesiensuojelutoimiin, joilla hänen mukaansa on voitu tehokkaasti vähentää vesistöihin kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa.

Yleisö protestoi. Todellisuus on toista. Kälkäjoen tila ei ole ollut enää pitkään aikaan hyvä!

”Kälkäjokeen ja sen latvajokiin lasketaan yli 400 hehtaarin turvetuotantoalueiden jätevedet”, Puulan puolustajat esittivät.

”Puulan näkösyvyys on pääaltailla 5­–6 metriä, Kälkäjoen suistossa paikoin jopa alle metrin. Kahvinruskea vesi ja sen mukanaan tuoma kiintoaine ovat pahoin saastuttaneet Siikavettä, ja tekevät sitä edelleen, kesät talvet, yötäpäivää.”

Kalkajoki, talvi

Kälkäjoki helmikuussa 2016. Kuva: Jouko Häkkinen

 
Siikaveden rantojen useat kymmenet mökkiläiset ovat hyvin ihmeissään tapahtuneesta ja osa on erittäin tuohtuneita vesistön ja rantojen pilaamisesta. Kaikkien muiden Puulaan laskevien jokien vesi on täysin erinäköistä kuin Kälkäjoen.

Siikaveden tila alkaa vaikuttaa jo laajemminkin. Vesi on samentumassa jo keskisellä Puulallakin, vaikka se siellä on vielä selvästi kirkkaampaa kuin muualla.

Teksti: Jyrki Pynnönen
Kirjoittaja on viettänyt kesiä Kangasniemellä Puulan rannalla 1960-luvun puolivälistä.

Puulavesiturvetuotanto

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.