Luin, että kun siili tuotiin Suomeen 1800-luvulla, ihmiset kammosivat sitä. Nyt siitä on kuitenkin tullut koko kansan lemmikki. Eikö siili olekaan meillä alkuperäinen eläin?

Käsikirjoissa kerrotaan varmana tietona, että siilejä tuotiin 1800-luvulla etelärannikolle ilmeisesti sekä Baltiasta että Ruotsista. Seuraavasta vuosisadasta ei mainita. Mutta onko siilejä tullut myös omin jaloin kaakosta noihin aikoihin? Sitä eivät siilien tutkijat ole tähän mennessä kyenneet selvittämään.

Entä jos siili sittenkin on pitempiaikainen suomalainen? Viime vuosisadan alun eläinkirjat kuten Thorsten Renvallin Suomen retkeilyfauna vuodelta 1916 kertovat, että siili on harvinainen. Renvall mainitsee sen levinneisyysalueeksi vain Ahvenanmaan ja Turun saariston. Olisiko siili sittenkin säilynyt lounaisimman Suomen muuta maata lempeämmässä ilmastossa jo kaukaisista ajoista asti?

Varmaa on, että siilejä asusti Suomessa reilusti ennen ajanlaskumme alkua pitkään vallinneella lämpökaudella, jolloin faunaamme kuului monta muutakin nykyisin eteläiseksi luokiteltua lajia.

Hiukan outoa on, ettei noissa vanhoissa käsikirjatiedoissa puhuta etelärannikosta mitään, vaikka siis uudempien käsikirjojen mukaan siilejä oli tuotu tänne jo 1800-luvulla!

Miksi siilejä kammottiin? Tähän en pysty vastaamaan eikä ehkä moni muukaan. Psykologiassa ei tietääkseni ole käsitelty kovinkaan paljon ihmisten suhtautumista erilaisiin eläimiin, mikä mielestäni olisi varsin kiehtova ja varsin laajakin tutkimusala.

Yleisesti voidaan tietysti sanoa, että jokainen outo eläin kiehtoo ihmisen mielikuvitusta ja siihen liitetään helposti uskomuksia. Hämärissä liikkuvat eläimet, vaikkapa siili sekä aivan erityisesti lepakot ja pöllöt, ovat tässä mielessä eläinten ykkösiä.