Suomen karhukanta on kasvanut ja levittäytynyt vanhoille elinalueilleen. Siksi kohtaamiset ihmisen kanssa ovat lisääntyneet. ”Itse asiassa ne ovat paljon yleisempiä kuin luullaan, mutta yleensä vain karhu tietää niistä”, tutkija Janne Sundell Helsingin yliopistosta sanoo.

Sundell varusti seitsemän karhua gps-satelliittipaikantimilla, jolloin eläinten sijainti tiedettiin tarkasti. Sen jälkeen kaksi henkilöä lähestyi karhun lepopaikkaa ja sivuutti sen noin 50 metrin päästä. Koe toistettiin 50 kertaa.

”Kokeen tuloksena on selvää, että karhu välttelee ihmistä. Eläimen käyttäytymisestä kertoo paljon, että lähestyjät onnistuivat näkemään karhun vain kerran.”

Karhujen käyttäytymismalli oli melko samanlainen. Enimmäkseen ne siirtyivät hieman kauemmaksi, sen jälkeen piiloutuivat ja jäivät uuteen lepopaikkaan tai pakenivat. Osassa koetilanteista karhu jäi paikalleen luottaen piiloonsa.

Silloin tällöin karhu tuli jonkin matkaa lähestyjiä kohti ja kahdesti se seurasi jälkiä pienen matkan. Sundell arvelee, että eläimet hakivat lisätietoa kulkijoista. Pakoreaktio käynnistyi, kun kulkijat varmistuivat ihmisiksi.

Tutkimuksessa olleet karhut olivat uroksia. ”Naaraan käyttäytyminen voi olla erilaista samoin nuorten karhujen”, Sundell mainitsee. ”Luotettavien tietojen saamiseksi kokeita onkin jatkettava.”