Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 7/2014

Ilmestyi 12.9. Mesisienet kasvavat ryppäinä. Ne ovat lahottajia, joiden lakit ovat syötäviä. Lisää sieniuutuuksia ja helposti toisiinsa sekoitettavia sienilajipareja lehden sivuilla. Kuva: Vesa Huttunen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Vinkit

Keltavahvero vai valevahvero?

Kuva: Jouni Tikkanen

Joskus sienestäjän riemu vaihtuu pettymykseen, kun kaukaa oranssina hohtanut itiöemä paljastuu lähempää katsoen valevahveroksi.

Nimi kertoo kaiken: valevahvero on keltavahveron eli kantarellin näköislaji.

Sienet erottaa toisistaan jo värisävyn perusteella: keltavahvero on vaaleankeltainen, valevahvero enemmän oranssi. Myös rakenne ja kasvutapa eroavat: keltavahveron jalka on pehmytmaltoinen ja mehevä, valevahveron ohut ja sitkeä. Keltavahvero kasvaa usein tiiviinä rykelminä, jotka voivat olla laajojakin, kun taas valevahvero nousee lahopuun läheltä sammalesta yksittäin tai harvoina ryppäinä. Joskus sen voi löytää suoraan lahopuulta.

Kummankin sienen “heltat” ovat johteiset, eli ne jatkuvat jonkin matkaa jalan pintaa pitkin. Keltavahverolla ei kuitenkaan ole oikeastaan helttoja vaan poimut. Se aukeaa ylöspäin torvimaisen loivasti. Valevahveron lakki taittuu jalaksi jyrkemmässä kulmassa.

Lakin yläpinnalla sienten väriero on selvin: valevahvero on usein tumman oranssi lakin keskeltä, mutta lakin laitaa kohden väri haalistuu, ja ulommaisena voi kiertää miltei kokonaan valkoinen kehä. Keltavahveronkin lakki saattaa sammalen ja karikkeen alla jäädä laikuittain vaaleaksi, mutta muuten se on tasavärinen.

Vähäsateisina syksyinä valevahvero voi olla melko runsas. Se on syötävä mutta vähäarvoinen sieni, joka on parempi jättää metsään. Keltavahverot sen sijaan kannattaa valmistaa muhennokseksi tai säilöä pakastamalla. Se on parhaita ruokasieniämme. Kuivaaminen tekee kantarellista kuitenkin sitkeän, joten se ei kannata.

 

Lisää aiheesta Suomen Luonnossa 7/2014, joka ilmestyy perjantaina 12. syyskuuta.

 

Arkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Sienensyöjät

Keltavahvero loistaa metsän siimeksessä kuin lamppu. Heiniä ja kuivia lehtiä siirtelemällä löytyy lisää pienempiä maan valoja. Olen sienessä, Samoin on sienen lakilla venyttelevä etana. Yli 90 prosenttia ruokasienistä jää keräämättä. Mutta on niilläkin ottajia.

Vinkit
Herkkutatti vai sappitatti?

Opi erottamaan toisiaan muistuttavat sienet.

Vuodenajat
Kellomörskyjen kevättä

Poimukellomörskyä luullaan usein huhtasieneksi. Sen näköinen se paljolti onkin. Voimakkaasti poimuinen lakkiosuus on pienempi, kuin iso sormustin pitkän, kermanvalkoisen, pienisuomuisen jalan päässä.