Uusin numero

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Uutiset

Kerro meille villivihannesreseptisi!

Kuva: Wikimedia Commons

Käytätkö nokkosta, voikukkaa tai poimulehteä keittiössäsi? Entä pihatähtimöä, kuusenkerkkää tai siankärsämöä?

Kerro meille villivihannesreseptisi! Resepti voi olla alkupala, pääruoka, jälkiruoka, leivonnainen, vain mielikuvitus ja Suomen herkulliset villiyrtit rajana!

Lue lisää ja lähetä reseptisi >>

Vinkit
Kuusenkerkät ovat parhaimmillaan

Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.

Asiantuntijan vinkit syksyisiin villivihanneksiin

Villiruoka-asiantuntija Heikki Ruusunen kertoo parhaat vinkit loppusyksyn villivihannesten keräämiseen! Maistuisiko takiaisen juuri tai vuohenputki?

Vinkit
Monikäyttöinen vuohenputki

Vuohenputkea puskee tiheinä kasvustoina monenlaisilla kasvupaikoilla: lehdoissa, puronvarsilla, pihoilla, joutomailla ja laitumilla. Hyvä tuntomerkki on kasvin lehti: se on kahteen kertaan kolmisorminen eli kolmihaarainen ja kukat ovat valkoiset tai vihreänvalkoiset.