SUOMESSA on tapana puhua ”koskemattomasta luonnosta”. Harva hokema on niin paikkansa pitämätön ja suorastaan valheellinen.

Suomalaiset ovat etenkin viime vuosisadan aikana hakanneet tai muuten muokanneet alkuperäisluontoaan niin perusteellisesti, että koskemattomuus on kaukana Suomen luonnosta.

Tässä todellisuudessa suomalaisten ainoa vaihtoehto on menetettyjen luonnonarvojen palauttaminen ja elinympäristöjen ennallistaminen niin laajasti ja nopeasti kuin suinkin on mahdollista.

Ennallistamiseen Suomea velvoittaa myös YK:n tavoite, jonka mukaan vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä on ennallistettava maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 mennessä.

ILMAN SUURTA julkisuutta Suomessa ilmestyi viime vuonna suunnitelma, millä keinoilla, missä elinympäristöissä ja millä kustannuksilla 15 prosentin ennallistamistavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.

Ympäristöministeriön Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa eli Elite-työryhmä piti vuoden 2020 tavoitetta epärealistisena ja siirsi siis tavoiteaikataulua reilusti.

Työryhmän mukaan suojelualueiden perustaminen tuottaa hyötyjä monimuotoisuudelle ja on kustannustehokasta. Suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan myös muita toimia.

TYÖRYHMÄN laskemat luvut suomalaisten elinympäristöjen tilasta ovat murskaavia: 61 prosenttia niiden kaikista luontoarvoista on menetetty. Esimerkiksi metsätalous on heikentänyt Suomen metsäelinympäristöjen pinta-alasta noin 95 prosenttia.

Jotta Suomi saavuttaisi 15 prosentin ennallistamistavoitteen tason metsäelinympäristöissä, Suomen olisi parannettava metsien tilaa kolmanneksella niiden koko pinta-alasta eli noin 100 000 hehtaarilla kuukaudessa vuoteen 2020 saakka.

Tähän mennessä Suomessa on esimerkiksi suojelualueilla ennallistettu noin 20 000 hehtaaria metsiä 30 vuoden aikana, joten kirittävää riittää.

RAHAA 15 prosentin ennallistamistavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin noin 15 miljardia euroa. Tosin puolet tavoitteesta eli 7,5 prosentin elinympäristöjen tilan parantaminen saavutettaisiin laskelmien mukaan ”vain” viidellä miljardilla eurolla. Sijoitukselle saataisiin kuitenkin hyvä kate luonnon parantuneena tilana. Kustannustehokkainta olisi työryhmän mukaan ennen kaikkea korpien, rämeiden ja lehtomaisten kankaiden ennallistaminen.

Soiden ja metsien ennallistaminen ja suojelun lisääminen ovat ainoa tapa hidastaa suomalaisen luonnon köyhtymistä. Toimiin on siis ryhdyttävä heti. Samalla puheet Suomen luonnon hyvästä tilasta on syytä lopettaa ainakin siihen asti, kunnes ennallistamisurakka on saatu vauhtiin.

Kirjoittaja on vapaa ympäristötoimittaja.

elinympäristötennallistaminenluonnonsuojelu

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.