Uusin numero

Suomen Luonto 8/2017

Karpalosuolla käynti kannattaa aina, mekin käymme marjassa lehden sivuilla 30–33. Kannen karpalot kuvasi Pentti Sormunen / Vastavalo.
MAINOS
Uutiset

Kumpi voittaa, kirves vai kulttuuri?

Kuvat: Juha Hankkila

 
Upouusi opaskyltti seisoo tyylikkäänä Malahviantien tuntumassa Suomussalmella. Kyltin tukipylväät on piilutettu kirveellä. Suojanaan taululla on oikea pärekatto.

“Olemme pystyttäneet Vienan reitille tänä vuonna seitsemän uutta taulua. Niihin on käytetty tuhat euroa lahjoitusrahaa ja satoja talkootyötunteja”, Vuokin kyläyhdistyksen sihteeri Ville Hauhia esittelee.

Kalevala-kävelyn osanottajat katsovat kylttiä sen verran keskittyneesti, ettei kukaan taida huomata, kun lavettikuorma-auto vilahtaa heidän selkänsä takana tyhjänä kohti länttä. Tuollaisilla autoilla kuljetetaan metsätyökoneita. Jossain itärajan pinnassa hakataan taas.

Sitten lähdetään kävelemään kirjaimellisesti Elias Lönnrotin jalanjäljissä. Tätä samaa polkua Lönnrot kulki Vienan Karjalaan runonkeruumatkoillaan. Historiallinen kulkureitti ehti lähes unohtua ja kadota, kunnes se inventoitiin vuonna 2004 ja kyläyhdistys ryhtyi kunnostamaan polkua.

Kalevala-kävely mukailee Vienan reittiä, jota pitkin Elias Lönnrot kulki Vienan Karjalaan runonkeruumatkoillaan.

 
Vienan reitti on yhdistelmä kulttuuria ja luontoa. Heti aluksi löytyy vanha veneiden vetopaikka, josta Vienanmereltä Pohjanlahdelle vesitse kulkeneet oikaisivat kapean kannaksen poikki. “Laukkuryssien kulkureitti”, kyläläinen Pentti Kinnunen täsmentää.

Ikivanhoja ihmiskäden jälkiä tupsahtelee vastaan jatkuvasti. Vanhoja peuranpyyntikuoppia ja tervahautoja. Kauniit Majoanniityt, joilta aikoinaan tehtiin heinää koko kylälle. Jokunen niittyladon rauniokin vielä näkyy muistuttamassa maataloudesta, joka ei perustunut peltoihin.

Joen partaalta löytyy myös Suomen luultavasti vanhin merkkipuu Satalatva. Sen kylkeen on veistetty vuosiluku 1685. Puu kaatui 1980-luvulla veteen, mutta nyt sen tyvi on pelastettu varta vasten rakennettuun pieneen katokseen.

Satalatvan tyvi on pelastettu sille rakennettuun pieneen katokseen.

 
Mutta maisemassa on myös paljon uudempia ihmiskäden jälkiä. Välillä polkua reunustavat vanhat männyt, joiden kylkiin on veistetty perinteisesti pilkkoja polun merkiksi. Välillä sukelletaan tukkoiseen taimikkoon. Maisemassa näkyy aukkoja, maa on äestetty viilloille.

Kalevala-kävelyä järjestää Via Kalevala -hanke, jota vetää lahtelainen eläkkeellä oleva lääkäri Antti Holopainen. Tavoitteena on luoda paikallisia luontomatkailureittejä Lönnrotin runonkeruumatkojen maisemiin Sammatin Paikkarin torpalta aina Vienan Karjalaan asti.

“Kulttuurimatkailureittien ideana on tehdä nuoremmille polville tunnetuksi suomalaisen identiteetin syntyvaiheita. Luontokohteille pitäisi saada merkitys tarinoiden kautta – se syntyy kulttuurista”, Holopainen selvittää.

Viime vuonna Via Kalevala tempaisi kahden kuukauden mittaisella kävelyllä läpi Suomen ja Vienan, Sammatista Uhtualle. Reissu paljasti niin luonnon kuin kulttuurinkin rappion.

“Maamme on muuttunut kaski-Suomesta puupelto-Suomeksi ja kaikkialla on autioksi jääneitä taloja. Kun menimme rajan yli, sama toistui. Vienassakin näimme hakkuuaukkoja ja kokonaisia kyliä oli autioitunut. Luonnon yleisilme muuttuu radikaalisti.”

Vienan reittiä on kunnostettu paikallisin voimin.

 
Holopainen ihailee Vienan reittiä, joka on kunnostettu paikallisin voimin. Joskus tulevaisuudessa polkua myöten voi ehkä jopa jatkaa rajan yli Venäjälle. Juuri tällaisia kohteita Via Kalevala haluaisi luoda lisää.

“Kohde pitäisi saada laajempaan tietoisuuteen. Täällähän tämä on markkinointivalmis, mutta hakkuut haittaavat asiaa.”

Niin, ne hakkuut. Metsänkäsittelystä on kiistelty oikeastaan koko ajan sen jälkeen, kun Vienan reitti kunnostettiin. Polku kulkee sekä yksityisillä että valtion mailla. Valtion maista suurin osa kuuluu Yli-Vuokin virkistysmetsään, mutta hakkuita on viime vuosina lisätty.

Viime talvena Metsähallitus kaatoi hakkuiden yhteydessä Kevättijärvellä Vienan reitin merkkipuita vastoin Museoviraston ohjeita.

“Puut oli jätetty maahan lojumaan. Metsähallitus tekee kiusallaan piruutta. Haluavat näyttää, kuka täällä käskee”, Jukka Eskelinen suree. Hän on Kainuun luonnonsuojelupiirin hallituksen jäsen ja valokuvaaja, joka on koko kesän dokumentoinut kainuulaisia ikimetsiä.

Eskelinen arvelee hakkuuinnon johtuvan valtion metsien ikäluokkajakauman vääristymisestä. Suurin osa talousmetsistä on nuoria.

Harvennushakkuiden kylkeen halutaan saada tukkileimikoita, joita löytyy lähinnä Yli-Vuokin virkistysmetsän kaltaisista säästökohteista.
“Nyt hakataan ekologisia käytäviä ja suojavyöhykkeitä, jotka aiemmin on jätetty.”

“Vienan reitin suojavyöhykkeeksi on aiemmissa neuvotteluissa sovittu 40 metriä. Nyt polun varteen jätetään vain 5-10 metrin kaistale. Hakkuissa on myös ajettu metsäkoneella polun yli useasta kohdasta”, Pentti Kinnunen jatkaa.

Tällä hetkellä jännitetään, koska puuta alkaa kaatua Tuppurissa, Kevätissä ja Jumalanhyväaholla, joihin on viime aikoina ilmestynyt hakkuumerkintöjä.

Hakkuusuunnitelmat muistuttavat konkreettisesti itsestään myös retken jälkeen. Avohakkuuleimikko ulottuu melkein Kalevala-kävelyn majoitus- ja ruokailupaikkana toimivan metsästysmajan seinään asti. Myös illan yhteislauluhetkeä Rautiaisen myllyllä varjostavat viereisessä metsässä lepattavat punaiset ja siniset nauhat.

Lounastauolla Matti Mulari pohtii tilannetta soppaa lusikoidessaan. Hän on Suomussalmen entinen talousjohtaja ja näkee valtion metsien hakkuissa myös taloudellisen ristiriidan.

“Luontomatkailu on tällä hetkellä kovassa buumissa. Se ei tarvitse isoja investointeja. Kohteet ovat olemassa, kunhan joku tarjoaa palvelut.”

Luontomatkailun merkitystä korostaa se, ettei Suomussalmella tällä hetkellä jatkojalosteta puuta, vaan se kuljetetaan muualle. Sekä huonekalutehdas että saha on lakkautettu vuosia sitten.

Kalevala-kävelyä varjostavat Vienan reitin varren metsissä suoritettavat hakkuut.

 
Mulari on nykyisin keskustalainen valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Hän aikoo pitää matkailua esillä kunnassa.

“Talousmetsät ovat talousmetsiä, mutta arvokkaat kohteet pitäisi selkeästi rajata hakkuiden ulkopuolelle. Eräs eläkkeelle jäävä Metsähallituksen työnjohtajakin on minulle nimettömänä sanonut, ettei Vienan reitin kaltaisissa kohteissa pitäisi hakata.”

Mulari saa ajatuksilleen tukea puoluetoveriltaan Marisanna Jarvalta, joka istuu isommassa salissa, Arkadianmäellä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja muistuttaa käynnissä olevasta ympäristöministeriön hallinnoimasta Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjasta, jossa kannustetaan yksityisiä maanomistajia perustamaan suojelualueita Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi.

“Valtion maita on luvattu suojella vastaava määrä. Vienan reitti olisi sopiva kohde tähän. Se olisi varmasti helpotus kaikille osapuolille.”

Kesäkuussa allekirjoitettiin Kainuun maakuntaliiton alullepanema Vuokin reitti Vienaan -toimintamalli, jonka tavoitteena on säilyttää polkureitti ja kehittää sen matkailukäyttöä. Allekirjoittajina ovat muiden muassa Metsähallitus, Kainuun museo, Suomussalmen kunta ja Vuokin kyläyhdistys.

Vienan reitin vartta.

 
Käytännössä mitään uutta sitovaa ei metsänkäsittelystä onnistuttu sopimaan. “Toimintamalli ei muuta Metsähallituksen käytäntöjä. Ei nämä mitään rauhoitettuja alueita ole. Hakkuisiin pyydetään lausunto Kainuun museolta, kuten on tehty ennenkin”, suunnittelupäällikkö Hannu Tolonen toteaa.

Kiistely kulttuurihistoriallisen luontokohteen ympärillä jatkuu siis edelleen. Pentti Kinnusen mielestä valtion pitäisi ottaa mallia reitin yksityisistä maanomistajista. “Yksityisomistajat ovat jo panneet useita suojeluhakemuksia vireille.”

Teksti: Sampsa Oinaala

Uutiset
Luonnon ja elokuvan juhla Savonlinnassa

Luonnon ja elokuvan ystäviä hemmotellaan jälleen elokuussa, kun Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali järjestetään kahdeksatta kertaa 18.–20.8.2017.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Vanhimmat lintumme kaakkuri ja kuikka

Kaakkuri on Suomessa pesivistä linnuista tieteen systematiikassa kuikkalintuna vanhin ja kuikka on sen yhtä vanha isoveli.

Uutiset
Hangon metsäpalon savu näkyi satelliitistakin

Hangon Syndalenissa tänään syttynyt metsäpalo voi olla luonnon suhteen myös hyödyksi.