Tervapääsky on sopeutunut ilmaelämään paremmin kuin mikään muu lintu, ja melkein koko elämänsä se ilmassa viettääkin. Viikatteenterän muotoiset siivet kirittävät tervapääskyn syöksyssä jopa 150 kilometrin tuntinopeuteen. Tervapääsky saalistaa lentäviä hyönteisiä ja seittinsä varassa leijailevia hämähäkkejä lentämällä haavimainen nokka auki. Samalla lailla se kokoaa mitättömät pesänrakennustarpeensa, kuten hämähäkinseitit, horsmankuidut ja voikukanhahtuvat. Tervapääskyt myös nukkuvat ja parittelevatkin ilmassa. Edes talvialueilta trooppisesta Afrikasta ei tunneta tervapääskyparvien lepäilypaikkoja.

Suomessa tervapääskyt laskeutuvat taivaalta pesiäkseen kattotiilien alla tai muissa rakennusten onkaloissa, mäntykankaiden tikankoloissa tai pihapiirien kottaraispöntöissä. Tervapääskyllä on hennot, pesäkololla riippumiseen sopeutuneet jalat, joiden varassa lintu ei pysty kävelemään.

Rankat ja pitkäaikaiset sateet pakottavat lentävistä hyönteisistä riippuvaiset tervapääskyt väistämään pesäpaikoiltaan jopa satojen kilometrien päähän. Ilman ruokaa jääneet poikaset vaipuvat hypotermiaan ja pystyvät paastoamaan viikonkin. Kun poikaset loppukesällä lähtevät siivilleen, eivät ne ehkä laskeudu taivaalta ennen kuin 2–3 vuoden kuluttua kehityttyään sukukypsiksi ja alkaessaan pesiä.

Tervapääsky
Apus apus
Tornsvala
Swift
Piiritaja

linnun ääniluonnonäänitervapääsky

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.