Metsäretkellä näin puun tyvellä kimaltelevia helmiä. Mikä on tämä kaunis metsän koru ja miksi se on tämän näköinen?

Pisaroiva ilmestys on hyvää vauhtia kasvava kantokäävän itiöemä. Täysikokoinen kääpä on kauniisti monivärinen: vanhinta, tummanharmaata tai mustaa keskustaa kiertävät kehinä puna- ja kellanruskeat vyöt ja nuorin, vielä kasvava reunaosa on vaaleankellertävä. Pillikerros on kellertävä tai lähes valkoinen.

Kantokäävän itiöemän nuorissa osissa näkee usein kirkkaita pisaroita. Käävän pääosa on runkoa lahottava rihmasto, joka kuljettaa ravinteita kasvavaan itiöemään. Kun kasvu on rivakkaa, sieni pumppaa ravinteiden kuljetuksessa tarvitun, mutta kasvussa tarpeettoman veden pinnalleen pisaroiksi. Jos kasvu on hidasta tai ilma hyvin kuiva, neste haihtuu sitä mukaa kuin sitä tuleekin, eikä pisaroita muodostu.

Kantokääpä on Suomessa yleisin kookkaita, monivuotisia itiöemiä muodostava kääpä. Useimmat käävät ovat varsin tarkkoja isäntäpuustaan, mutta kantokääpä kasvaa niin havu- kuin lehtipuissakin. Tavallisimmat isäntäpuut ovat kuusi, mänty ja harmaaleppä, mutta sen voi löytää monista muistakin puista. Se iskeytyy eläviin puihin, jotka kuolevat ruskean lahon edetessä koko runkoon. Itiöemät jatkavat kasvuaan vielä puun kuoltuakin. Nimensä mukaisesti kantokääpä on yleinen myös kannoissa.

kantokääpäkääpä

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.