Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
Pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuvaa mielellään lintuja ympäristössään sekä niiden kevät- ja syysmuuttoa, maisemia, miljöitä ja tunnelmia. Julkaisee havaintojaan luonnosta Suomi 100 -juhlavuoden ajan. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Linturetkellä

Linturetkellä: Merihanhi, varhainen muuttaja

Merihanhet saapuvat varhain. Pälvellä on myös useita kiuruja. Kuvat: Samuli Haapasalo, Haapsalun lahti, Viro, 2010, 2011 ja 2017

Merihanhi on hyvin varhainen muuttolintu ja sen muutto on 2000-luvun leutojen talvien myötä vain aikaistunut. Kiireisimmät saapuvat ensimmäisten muuttajien joukossa meren jäille ja suliin. Tänä keväänä toki merihanhikin antaa vähän odottaa itseään, mutta ensimmäiset ovat tulleet.

Merihanhen karhea ja äänekäs kaakatus kuuluu jo kaukaa, kun hanhet lentävät suliin. Merihanhet nousevat rantaniityille ja pelloille laiduntamaan heti kun pälvet paljastuvat lumesta. Pesintäkin käynnistyy varhain, poikueita voi nähdä jo toukokuun lopussa.

Merihanhi on hyvin valpas ja äärimmäisen arka lintu; sen pakoetäisyys on huomattavan pitkä. Yksittäisillä sopivilla ruokailuniityillä asutuksen läheisyydessä se on kuitenkin paikoin tottunut ihmiseen.

Merihanhi on menestynyt viime vuosikymmeninä ja sen kanta on vahvistunut. Levinneisyys kattaa koko Suomen merirannikon ja saariston, vahvin kanta on lounaassa ja lännessä. Perämerelläkin merihanhi pesii runsaana, esimerkiksi Hailuodossa ja Liminganlahdella. Merihanhi näyttäisi olevan hakeutumassa myös suurille sisäjärvillemme.

Merihanhi on myös levinnyt vieläkin pohjoisemmaksi. Esimerkiksi kun Varanginvuonolla, Jäämeren rannoilla, saattoi ennen nähdä vain aivan “arktisia” hanhilajeja, on merihanhi yltänyt sinne aivan viime vuosikymmeninä. Elokuun lopussa pohjoisrantojen niityille kerääntyy ainakin puolensataa merihanhea.

Syyskesällä ja alkusyksyllä voi seurata kuinka merihanhien aurat halkovat taivasta aamuin illoin. Ne kiirehtivät merenlahdilta laiduntamaan pelloille ja niityille. Päivällä käydään välillä vesillä ja illalla sama lenkki uusiksi.

Juuri nyt ensimmäiset merihanhet saapuvat merenlahtien suliin ja isommat parvet ilmestyvät heti sään lauhtuessa. Sopivana aamuna kiikarit kaulaan ja tutustumaan merihanheen.

Pieni takatalvikaan ei paljoa näytä haittaavan. Rasvaa on höyhenpuvun alla.
Tyypillisesti merihanhet saapuvat vielä jäässä oleville merenlahdille. Kuva: Samuli Haapasalo
Linturetkellä
hömötiainen
Linturetkellä: Hömötiainen, metsän "tiitiäinen"

Äänisarja ti ti tsääää tsäää tsääää tsääää kuuluu suomalaiseen havumetsään! Hömötiainenhan se on äänessä.

Linturetkellä
Linturetkellä: Pieni pöllö huutaa yhä

Aamuyön ja aamuvarhaisen tunnelmia Haapsalun maisemista.

Linturetkellä
Linturetkellä: Lintuja talvisessa metsässä

Talviruokintapaikoille voi suunnata juuri nyt hyvinkin antoisan, kauniin talvisen päivän linturetken. Yhden iltapäivän aikana ruokintapaikalla kävi syömässä talia ja siemeniä 13 lintulajia ja niiden yhteenlaskettu yksilömäärä oli seitsemisenkymmentä lintua.