Samuli Haapasalo

Lintuharrastaja
"Linturetkellä"-juttusarjassa seurataan retkeillen vuoden kiertoa pohjoisessa: Suomessa, Norjan Ruijassa Varanginvuonolla ja Virossa, välillä hieman kauempanakin Skotlannissa, jopa Galapagossaarilla. Lintujen lisäksi siinä kohdataan myös nisäkkäitä, muuta luontoa ja mielenkiintoisia retkipaikkoja. Samuli Haapasalo on pitkänlinjan luontoharrastaja ja retkeilijä, jonka harrastus on laajentunut lintu- ja luontokuvaukseen. Kuva: Pekka Nurminen
Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Linturetkellä

Linturetkellä: Oikullinen vihervarpunen

Tässä vihervarpunen mieliruokansa kimpussa tervalepän oksalla. Kuvat: Samuli Haapasalo

 
Vihervarpunen kuuluu muun muassa urpiaisen, hempon ja tiklin kanssa samaan Carduelis-lintusukuun. Pieniä, ketteriä, värikkäitä, vilkkaita lintuja, jotka hyvinä vuosina muodostavat satapäisiäkin parvia sopivilla ruokailupaikoilla. Parvet poukkoilevat aaltomaisesti. Venähtävä vihellys ja vihellysten pieni kuoro paljastavat parven vihervarpusiksi tai ainakin, että vihervarpusiakin on joukossa. Virossa vihervarpunen on saanut äänestään hauskan luonnonääntä kuvailevan nimen: siisike.

Kuvassa edessa vasemmalla on kellanvihreä koirasvihervarpunen ja oikealla vieressä harmaampi naaraslintu. Taempana on sopivasti vertailuksi keltasirkku, joka on selvästi suurempi ja sen värit ovat keltainen ja punaruskea. Molemmat lintulajit käyvät myös ruokintapaikoilla ja lintulaudalla.

 
Vihervarpunen pesii havupuuvaltaisissa metsissä aina Tunturi-Lapin rajoille saakka. Sen pesä on useimmiten kuusessa. Joskus vihervarpusia tuntuu olevan runsaasti. Kanta on myös vahvistunut viime vuosikymmeninä. Toisinaan vihervarpuset taas vaikuttavat olevan urpiaisten tapaan melkein kateissa, erityisesti jos puiden siemenet ovat vähissä. Muuttokin on oikukas. Ja joinain hyvinä siemenvuosina vihervarpusparvia jää myös talvehtimaan.

Koivuissa tai tervalepissä ruokaillessaan vihervarpuset tuntuvat olevan vähän urpiaisia hiljaisempia. Syksyisissä puutarhoissa mm. kanadantuijan siemenet ovat vihervarpusten suosiossa. Pieni vihervarpunen on paitsi kesäisen havumetsän, joskus myös talvisen linturetken hauska tuttavuus.

Linturetkellä
Linturetkellä: Tsäpäkkä urpiainen

"Lässyttävä" metallinen, rytmikäs ääni ja poukkoileva parvi paljastaa talvella urpiaisen, niin lentoparven kuin ruokailevankin.

Linturetkellä
Linturetkellä: Nokkela ja sosiaalinen naakka

Naakan isoihin, äänekkäisiin, satapäisiinkin parviin törmää varsinkin talvisaikaan, mutta myös ympäri vuoden. Juuri nyt naakkaparvia voi olla sellaisissakin taajamissa, joissa naakka ei pesi ainakaan suurina yhdyskuntina.

Linturetkellä
Linturetkellä: Symppis lapintiainen

Mistä retkeilijä löytää lapintintin? Lapintiainen on paikkalintu, nuoret voivat vähän vaeltaa, mutta ani harvoin kauas kotiseudustaan.