Mari Pihlajaniemi

Toimittaja
Suomen luonnon toimittaja. Kirjoittaa ja hoitaa Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Vapaa-ajalla ottaa jalat alleen ja nauttii luonnosta niin kauempana retkeillen kuin lähiluontoa ihmetellenkin.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 9/2017

Helmipöllön on hyvä torkkua suuren hongan huomassa. Lisää männystä marraskuun Suomen Luonnon sivuilla 14–23. Kansikuvan on ottanut Mika Honkalinna.
MAINOS
Vuodenajat

Mäyrä vetäytyy unten maille

Mäyrän ruumiin­lämpö laskee talvi­unen aikana muutamalla asteella. Kuva: Juha Ilkka

Mäyrät, karhut ja supikoirat viettävät Suomessa talvensa nukkumalla. Mäyrä aloittaa talvilevon loka–marraskuussa ja torkkuu keräämänsä rasvavaraston turvin huhtikuulle asti. Nukkuja saattaa kuitenkin heräillä välillä ja leudoilla keleillä poistua pesästä.

Mäyrä on sosiaalinen eläin, ja samassa luolastossa voi elellä useita raitanaamoja. Niitä on tutkittu paljon Britteinsaarilla, ja siellä ne viihtyvät erityisen suurissa porukoissa. Muualla Euroopassa mäyrät elävät usein pienemmissä ryhmissä tai yksin.

Mahtavimmat mäyrälinnoitukset ovat sokkeloita, jotka koostuvat sadoista metreistä käytäviä. Suurissa luolastoissa saattaa asua alivuokralaisina supikoiria ja kettuja.

Uutiset
Kuuntele piekanan ääninäyte

Ensi vuonna piekananuorisoa voi jälleen liikkua Etelä-Suomessa sankemmin joukoin.

Siementen sijaan metsää

Tali- ja sinitiaiset voivat talviruokinnan ansiosta paksusti, mutta miten lintujen ystävä voisi auttaa ahdingossa olevia uhanalaisia metsätiaisia?

Vuodenajat
Eläimetkin käyvät marjassa

Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin. Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.