Uusin numero

Suomen Luonto 3/2018

Ilmestyy 29.3. Tutustumme Kuhmossa elävään Tatjana-karhuun. Kannessa on sen pentu Lunak, jonka kuvasi Markus Sirkka.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Viikon laji

Viikon laji: Meriharakka pesii usein vasta kymmenvuotiaana ja parittelee 700 kertaa ennen munintaa

Kaupunkilaistunut meriharakka poikasineen Helsingin Lauttasaaressa. Kuva Matti Rekilä

 
Mikä olisi pirteämpi lintu kuin meriharakka? Se on äänekäs, riehakas ja aina näkyvillä. Mustavalkea väritys ja porkkananokka eivät sopisikaan piilottelijalle.

Meriharakat saapuvat Suomeen nyt huhtikuun alussa. Hangon lintuasemalla on jo nähty tänä vuonna jo yli 300 meriharakkaa. Oma kevään ensikohtaamiseni linnun kanssa oli tyypillinen: ensin kuului voimakas piipitys ja pian näkyi sen esittäjäkin.

Färsaarilla vietetään meriharakoiden tulon takia joka vuosi juhlaa 12. maaliskuuta, niin odotettu on maan kansallislintu. Suomessa tällainen asema ei olisi mahdollinen, sillä laji on lähinnä merenrantojen ilo. Se pesii paikon myös suurilla järvillä, mutta merenrantojen komistuksena se tunnetaan. Pareja on ainakin 4000, minkä lisäksi maassamme oleilee paljon pesimättömiä lintuja.

Meriharakka on maailman tutkituin kahlaajalintu. Värirengastettuja meriharakoita on seurattu kahdessa Euroopan paikassa nelisenkymmentä vuotta.

Linnun elämästä on selvinnyt hämmästyttäviä seikkoja. Merihaakka tiedettiin pitkäikäiseksi, onhan sen ikäennätys yli 43 vuotta. (Meriharakan solujen vanhenemisen kannalta tärkeät kromosomien päiden telomeerit lyhenevät poikkeuksellisen hitaasti — itse asiassa lyhenemistä ei havaittu tuoreessa tutkimuksessa lainkaan.)

Yllättävää on, että moni meriharakka aloittaa pesinnän vasta yli kymmenvuotiaana, vaikka suvunjatkaminen on mahdollista jo muutaman vuoden iässä. Keskimäärinkin Hollannissa tutkitut meriharakat pesivät vasta seitsenvuotiaina!

Miksi viivytellä? Selvisi, että linnut jonottavat hyville pesimäreviireille. Ne eivät ole luppovuosinaan toimettomina, vaan tutkivat hyviä reviirejä ja tunkeilevat omistajien tontillekin.

Näin ne ovat valmiita, kun reviiri vapautuu. Tällainen odottelu on lintumaailmassa tavallista etenkin peto- ja merilintujen joukossa. Pesintä kannattaa vasta, jos sen edellytykset ovat kunnossa.

Meriharakat ovat pariuskollisia, ja erojakin sattuu. Hollantilaiset huomasivat, että parin lisääntymismenestys kasvaa ensimmäiset kuusi vuotta ja lähtee sitten loivaan laskuun. Alun nousun ehkä selittää se, että harjoittelu tekee parista vähitellen pesäpaikkansa mestarin. Laskun syy jäi mysteeriksi.

Nyt keväällä meriharakat parittelevat keskimäärin 700 kertaa ennen munintaa. Tämä tieto ehkä hykerryttää färsaarelaisia, jos se heillä on.

Munia on vain kolme, kun kahlaajalintujen tyypillinen määrä on neljä. Poikaset ovat melkein heti valmiita lähtemään liikkeelle hakemaan ravintoa. Tämä kuitenkin onnistuu vain, jos pesäpaikka on hyvä. Meriharakat jonottavatkin hanakimmin pesimään paikoille, joilla poikasvaihe on helppo eikä äiti- ja isälinnun tarvitse tuoda ravintoa kaukaa.

Kaupungeissa meriharakat ovat alkaneet pesiä myös katoilla, ja siksi meriharakoita näkee esimerkiksi Helsingissä keskustan nurmikoilla pesimäaikaan. On hauska ajatella, että osa linnuista on ehkä syntynyt 1970- ja 1980-luvulla.

Viikon kuva
Meriharakka vei poikasensa hiekkalaatikolle

Meriharakka lämmitti poikasiaan helsinkiläistalon hiekkalaatikolla.

Vuodenajat
Kuuntele: Meluisat meriharakat

Toukokuun alkupuolella, kun Suomen- ja Pohjanlahden meriharakat ovat jo aloittaneet pesintänsä, suuriakin meriharakoiden auramaisia ja jonomaisia parvia muuttaa Etelä-Suomen yli kohti Jäämeren rannikoita.

Kolumnit
Vahtikoira: Entäpä maapallo, Vietnam ja Turkki?

Ilmastonmuutokseen liittyvistä aiheista tulee päivittäin hyviä ja huonoja uutisia. Hyvä uutinen on esimerkiksi Ruotsin päätös säätää lentovero, joka astuu voimaan huhtikuussa. Yksi ikävä ilmastouutinen on, että Intian ohella myös Indonesia, Turkki ja Vietnam lisäävät hiilivoimaa nopeasti.