Alice Karlsson

Toimittaja
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Uusin numero

Suomen Luonto 10/2017

Ilmestyy 14.12. Orava on kaikkien tuttu. Lehden sivuilla 14-23 kerrotaan, miten kurrella menee. Kannen kuvasi Pentti Sormunen/Vastavalo.
MAINOS
Uutiset

Metsäjäniksen jäljet kertovat tarinan

Kuva: Marko Junttila / Vastavalo

Kaikki tuntevat jäniksen jäljet: ensin kaksi rinnakkaista ja sitten kaksi peräkkäistä painaumaa. Hop! Jänis on mennä loikkinut ties minne. Jälkiä seuraamalla voi nähdä mitä eläin on touhunnut. Takuuvarmasti se on pysähtynyt syömään. Jos lumi on peittänyt varvut ja ruohot, jää jäljelle varsin puisevaa ravintoa. Jänis puree siis puuta. Se suosii haapaa ja pajuja, mutta paremman puutteessa koivukin kelpaa. Jänis mutustaa katkaistua oksaa pitelemällä sitä kuin pilliä; oksa lyhenee ja lyhenee kunnes katoaa tykkänään. Ruokailupaikalle jää usein oksan kärkiä ja silmuja, joissa on haitta-aineita enemmän kuin varressa.

Reitille jää myös papanoita vaikka jänis tunnetaankin myös papanoidensa syömisestä. Syömäpapanat eivät kuitenkaan ole niitä, joita me retkillämme näemme. Ne ovat umpilisäkkeestä aika ajoin putkahtelevia vitamiinipitoisia aarteita, jota ei ole varaa jättää hangelle lojumaan.

Jäniksen jälkien rinnalle tai perään voi ilmestyä toiset jäljet; kettu on saanut vainun. Silloin pitkäkorva pötkii pakoon kuin viimeistä päivää – jälkiväli pitenee metreihin ja mukaan mahtuu sekopäisiä sivuhyppyjä.

Usein jänö pääsee pakoon, muttei aina. Tarinan voi lukea loppuun hankikirjaa selailemalla.

Metsäjänis on yksi tämän vuoden joulukampanjamme kasvoista.
Käy tilaamassa hyvän mielen joululahja itsellesi tai läheisellesi! Tilauksesi on samalla lahja luonnon puolesta, sillä Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.

Suomen-Luonto-Luonnonsuojeluliitto_728x90
Vinkit
Nisäkkäiden ääniä, 8. osa: Metsäjänis

Sarjassa tutustumme nisäkkäiden ääniin. Metsäjänis ei juuri ääniä päästele.

UutisetVuodenajat
Lämmin turkki suojaa kärppää

Kärpällä eli portimolla on kuninkaallinen talviviitta. Sen valkoinen talviturkki mustine hännänpäineen on paitsi kaunis myös erittäin lämmin.

Vuodenajat
Talviturkin vaihto

Kahdessa eri ympäristössä kuvatusta metsäjäniksestä huomaa talviturkin merkityksen.