Jaakko Kullberg

Hyönteisasiantuntija
Jaakko Kullberg vastaa Kysy luonnosta -palstalle tulleisiin kysymyksiin erikoisalueenaan hyönteiset. Kullberg on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 2013.

Samalta kirjoittajalta:

Uusin numero

Suomen Luonto 3/2017

Näsiä ja liuska- eli herukkaperhonen kuuluvat kevään merkkeihin. Kannen kohtaamisen kuvasi Hannu Huovila / Vastavalo.
MAINOS
Kysy luonnosta

Miksi ampiaiset himoitsevat kalaa?

Kuva: Jorma Ursin

Viime kesänä olen kalastamisen jälkeen saanut ahventen lisäksi vihaisia amppareita. Mistä moinen amppareiden kalanhimo?

Aikuiset ampiaiset käyttävät muiden pistiäisten tapaan sokeripitoisia nesteitä ja kukkien mettä, mutta niiden toukat syövät liharuokaa. Sapuskaksi päätyy erityisesti erilaisia pikkuhyönteisiä kuten kärpäsiä ja perhosia, mutta ne hyödyntävät mielellään myös raatoja ja siksi kalanhaju houkuttaa ne helposti apajille.
Saalistava ampiainen katkoo uhriltaan yleensä jalat, tuntosarvet ja siivet – sen jälkeen se pyörittelee siitä leuoissaan lihapullan, joka se vie pesäänsä toukille. Jos saalis on suuri, työläinen kertoo löydöstä pesän muille työläisille ja kalabaliikki on valmis.

Ampiaiset ovat hyviä suunnistamaan ja tuntevat lähiympäristönsä, joten ne voivat hyvinkin tarkastaa hyviä kohteita säännöllisesti uuden saaliin toivossa – ne siis oppivat asioita. Silloin, kun saalista on vähän, kuten pitkinä kuivina kausina, ottavat ampiaiset herkästi karskimmat otteet käyttöön. Saaliiksi voi päätyä isojakin ja vaarallisiakin hyönteisiä, heinäsirkkoja, hepokatteja, kimalaisia, mehiläisiä, suuria toukkia ja jopa avuttomia linnunpoikasia. Ne saattavat muitta mutkitta käydä pureskelemaan eläinten ja ihmisten märkiviä haavoja. Ampiaisista suurimmat eli herhiläiset tekevät monet asiat tietysti ”isommin.” Herhiläiset saattavat suunnitelmallisesti muutamassa tunnissa tuhota mehiläispesän ja saaliiksi voi joutua suuria sudenkorentoja ja rukoilijasirkkoja.

Ampiaisten lähentelyihin kannattaa suhtautua rauhallisesti ja siirtää niitä kiinnostavat resurssit suojaan – huitomatta paras, sillä pinnansa menettäneet työläiset erittävät hyökkäysferomoneja ja kiukustuneen ampiaisjoukon rauhoittaminen ei enää onnistu. Vetäytyminen on tällöin paras vaihtoehto.

Julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 10/2013
Uutiset
Satavuotiaalle Suomelle äänestetään kansallisperhonen

Suomi saa 100-vuotisjuhlansa kunniaksi kansallisperhosen. Se valitaan kaikille suomalaisille avoimella yleisöäänestyksellä.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Laulujoutsen

Taas on joutsenten aika. Laulujoutsenia on ilmestynyt purojen suihin, virtapaikoille, jokiluusuoihin ja jo pesälampien jäillekin reviiriä varmistamaan.

Kysy luonnosta
Myyriä liiterissä. Saanko myyräkuumeen?

Pyydystimme liiteristämme Kiskosta pikkunisäkkäitä. Mikä kuvassa olevista on myyrä ja mikä hiiri? Itse veikkaisin, että ylin on metsämyyrä. Miten suuri mahdollisuus on sairastua myyräkuumeeseen? Entä tartuttaako myös metsähiiri tautia?