Seppo Vuolanto

Lintuasiantuntija
Seppo Vuolanto vastaa lintuaiheisiin kysymyksiin Kysy luonnosta -palstalla. Vuolanto on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 1985 saakka.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 8/2011

Kaupungeista tuttu valkoposkihanhi on kohta jo toiseksi runsain hanhemme. Lehden muita aiheita mm. pyy, talviuni, hanhet, kaarnakuoriaiset, uhanalaiset hämähäkit.
MAINOS
Kysy luonnosta

Miksi tyrnimarjat eivät kelpaa linnuille?

Derzno / Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0

 
Viljelemme tyrniä ja vuosittain osa marjasadosta jää korjaamatta. Yllättävää kyllä marjat eivät kelpaa erityisen hyvin linnuille vaan vielä seuraavana keväänä niitä on puskissa melko paljon tallella. Minkähän takia tyrnimarja ei kiinnosta lintuja samalla tavalla kuin pihlajanmarjat? Onko niiden ravintosisältö huonompi vai ovatko ne vain liian väkeviä lintujen makuun?

Linnut syövät halukkaasti marjoja, sillä marjat ovat kehittyneet kasveille uusiutumista ja levittäytymistä varten. Emme osaa sanoa, minkä otuksen syötäväksi evoluutio on ’tarkoittanut’ tyrnimarjat, mutta Ahvenanmaalla ja Pohjanlanlahden rannoilla, missä tyrni kasvaa luonnonvaraisena, linnut syövät niitä ja levittävät siemeniä maastoon.

Ehkä tyrnissäkin on eri makuisia marjoja kuten pihlajissa. Ainakin tyrnin marjat kypsyvät niin myöhään, että rastaiden muuttokausi saattaa olla jo ohi.

Seppo Vuokon kertoman mukaan syömättä jäävät tyrnimarjat koskevat omakotitaloja, puistoja ja muita paikkoja, mihin tyrni on istutettu verraten äskettäin. Kysymys on oppimisesta. Linnut näyttävät vieroksuvan outoja ravintokohteita; ne eivät vielä ole löytäneet uusia pensaita. Kun mustamarja-aroniaa alettiin viljellä, sen marjat jäivät talveksi pensaisiin jos niitä ei poimittu. Nyt marjat katoavat lintujen suihin jo syksyn aikana. Ehkäpä linnut oppivat myös istututettujen tyrnien tarjoamille marja-apajille muutaman vuoden kuluessa?

Tyrnin oksien piikkisyys on linnuille paha vastus. Linnut puhdistavat marjoista sellaiset oksat, joihin ne pääsevät käsiksi esimerkiksi ylhäältä tai ulkopuolelta, mutta pitkien ja jäykkien piikkien suojaan jää usein runsaasti marjoja.

Esimerkiksi Helsingin Katajanokan kärjessä varikset, harakat ja naakat pystyvät napsimaan istutettujen tyrnipensaiden latvoissa sijaitsevat marjat, mutta pensaiden sisälle ne eivät pääse.

Julkaistu Suomen Luonnossa 8/2011
100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Vikkelä peukaloinen

Peukaloista on aika vaikea päästä kunnolla näkemään. Niin vikkelästi se liikkuu tiheissä metsissä ja puronotkoissa aluskasvillisuuden kätköissä.

Vuodenajat
Eläimetkin käyvät marjassa

Suomalaiset keräävät metsämarjoja vuosittain kymmeniä miljoonia kiloja. Mutta kelpaavat marjat muillekin. Keräämättä jäävät marjat eivät suinkaan mätäne metsiin, vaan niillä herkuttelevat etenkin monet nisäkkäät ja linnut.

100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kihu

Kihun nimi "parasiticus" viittaa linnun erikoiseen tapaan hankkia ruokansa.