Taivaalta satavat tämän syksyn ensimmäiset lumihiutaleet. Ne ryöppyävät puuskaisen tuulen mukana sinne tänne, kun kävelen kohti Ilmatieteen laitosta tapaamaan tutkija Terhi Laurilaa.

”Siellä onkin nyt kunnon myräkkä”, hän sanoo, kun puistelen lumia pipostani. Tuulen nopeus on seitsemän metriä sekunnissa ja puuskissa 11 metriä sekunnissa, eikä se tosiaankaan ole maassamme yleisimmin puhaltavaa leppeää lounaistuulta vaan viiltävän kylmää koillistuulta. Ja siitä myräkän toisesta osatekijästä onkin nyt tarkoitus puhua, nimittäin tuulesta.

”Tuulihan on yksinkertaisesti maan pinnan suuntaisesti ilmakehässä liikkuvaa ilmaa”, Laurila sanoo, kun olemme istahtaneet Ilmatieteen laitoksen kahvilaan.

Auringon lämpösäteily jakautuu epätasaisesti ja sen seurauksena lämpötilat vaihtelevat eri puolilla Maata. Napa-alueiden kylmä ilma on raskaampaa kuin päiväntasaajaa hellivä lämmin ilma. Näin syntyvät ilmanpaine-erot, jotka pyrkivät tasoittumaan. Syntyy tuuli.

”Tuulen suunta on aina korkeapaineesta kohti matalapainetta. Mitä suurempi paine-ero on, sitä suurempi on tuulen nopeus”, Laurila selventää.

Ja mitä nopeammin ilmanpaine muuttuu lyhyellä matkalla, sitä voimakkaammin tuulee. Voimakkaimmat tuulet ovat yleensä matalapaineen keskuksen reunamilla säärintamien yhteydessä.

Koko maapalloa koskevaan niin sanottuun planetaariseen tuulijärjestelmään vaikuttavat Maan pyörimisliikkeestä johtuva coriolis-ilmiö sekä Auringon lämpösäteily. Paikallisiin tuuliin taas vaikuttavat mantereiden pinnanmuodot, jotka aiheuttavat kitkaa ja jarruttavat tuulta.

Myös vuorokaudenajalla on merkitystä tuulisuuteen. Kun auringonsäteily heikkotuulisen päivän päätteeksi lakkaa, tuuli tyyntyy. Myös yöllä maalta merelle puhaltava maatuuli ja päivällä mereltä maalle puhaltava merituuli ovat vahvasti vuorokaudenajasta kiinni.

Ihminenkin vaikuttaa osaltaan paikallisiin tuuliin, sillä erilaiset rakennukset ja rakennelmat säätelevät virtauksen suuntaa ja nopeutta.

Joulukuussa myrskyää merellä

Talven tullen maapallon pohjoisen pallonpuoliskon lämpötilaerot kasvavat ja sen myötä myös tuulet voimistuvat. Suomen merialueilla onkin eniten myrskypäiviä joulukuussa. Sisämaassa tuulisuuden vuosittainen vaihtelu on vähäisempää.

Maassamme mitatut tuulen tilastohuiput ovat olleet 10 minuutin mittausjaksolla keskituuleltaan 31 metriä sekunnissa. Se luokitellaan ankaraksi myrskyksi, kun hirmumyrskyn raja on 32 metriä sekunnissa. 31 metriä sekunnissa puhaltavaa ankaraa myrskyä on merialueillamme mitattu neljä kertaa: Valassaarilla 25.2.1971, Korsnäsin Moikipäässä 15.12.1975 ja 23.12.1975 sekä Hangon Tulliniemessä 23.11.1995.

Australian Barrow Islandilla jylläsi trooppinen hirmumyrsky Olivia vuonna 1996. Sen puuskasta mitattiin maapallon tuulimittaushistorian tähän mennessä suurin lukema: 113 metriä sekunnissa, siis 408 kilometriä tunnissa. Aurinkokuntamme uloimmalla planeetalla Neptunuksella voisi kuitenkin päästä vielä kovempaan myllyyn: siellä on nimittäin havaittu jopa 580 metriä sekunnissa eli noin 2000 kilometriä tunnissa puhaltavaa tuulta.

”Paikallisessa ja pienessä pyörretuulessa eli tornadossa tai trombissa on arvioitu olevan huomattavasti suurempiakin nopeuksia kuin hirmumyrsky Oliviassa. Ongelma onkin tuulen nopeuden mittaaminen. Tornadon tai trombin keskukseen on vaikea saada mittaria, kun tosi on kyseessä”, Laurila sanoo.

Tuulen suuntaa voidaan mitata perinteisesti tuuliviirin ja tuulipussin avulla, ja säähavaintoasemilla mittauksia keräävät usein tuulimittarit eli anemometrit. Anemos on kreikaksi tuuli.

Ilmatieteen laitos havainnoi tuulta noin 150 paikalla eri puolella Suomea. Lisäksi käytössä on noin 20 lentokentän havainnot. Suurin osa havainnoista saadaan ja talletetaan tietokantaan 10 minuutin välein, joten tilastointi on varsin tarkkaa.

”Mittarin pitää olla riittävän korkealla, ainakin 10 metrissä ja avoimella paikalla. Lähellä olevat esteet aiheuttavat helposti ilmapyörteitä. Täällä Kumpulassa mittari on 32 metriä korkean maston huipulla.”

Tulevat tuulet lännestä ja etelästä

Ilmatieteen laitoksen kattoikkunoihin ovat kertyneet jo valkoiset lumiverhot koillistuulen saattelemina. Tuuli siis puhaltaa koillisesta kohti lounasta. Perinteisesti tuulen suunnaksi ilmoitetaan se ilmansuunta, mistä tuuli puhaltaa.

”Idästä puhaltava tuuli eli itätuuli on meillä harvinaisin tuulityyppi ja yleisin taas etelän ja lännen välistä puhaltava lounaistuuli”, Laurila paljastaa. Jos korkeapaine asettuu pidemmäksi ajaksi Suomen itä- tai pohjoispuolelle tai matalapaine eteläpuolelle, voimme kuitenkin saada pitkänkin jakson itätuulia, kuten tänä syksynä on käynyt.

Tuleviin tuulioloihimme ei ole odotettavissa suuria muutoksia ainakaan lähitulevaisuudessa.

”Ilmastonmuutoksesta huolimatta kevään ja kesän tuulet puhaltavat meillä tulevaisuudessa kuten ennenkin, mutta syksyn ja talven tuulet saattavat voimistua kahdesta neljään prosenttia. Itämeren ympäristössä ja Keski-Euroopan pohjoisosissa tuulen voimistuminen on arviolta neljästä kuuteen prosenttia.”

Suomessa länsi- ja etelätuulet tulevat yleistymään, kun taas itätuulet harvenevat entisestään. Jos Itämeren jääpeite kutistuu ja meri pysyy avoimena talvella, tuulen nopeudet kasvavat merenpinnan tuntumassa. Myös myrskyt saattavat voimistua. Maamme tuulioloihin vaikuttavat maantieteellinen sijaintimme ja pääasiassa Atlantilta saapuvien matalapaineiden reitit.

Hallitsematon tuuli

Näkymätön, puissa suhiseva ja huokaileva tuuli voi olla arvaamaton ja pelottavakin. Sen osoittavat vanhat uskomukset, joiden mukaan tuulessa on liikkunut vainajien henkiä ja noitavoimia. Toisaalta tuulta on pyritty myös hallitsemaan ja on luettu loitsuja tuulen nostamiseksi esimerkiksi vesillä, kaskenpoltossa tai viljapellolla.

Ihminen ei kuitenkaan pysty hallitsemaan tuulta kuin rajallisesti aiheuttamalla sille esimerkiksi esteitä rakennuksilla. Entä jos tuulta ei olisi?

Sitä myrskytuuliin mieltynyt tutkija Laurila joutuu hieman pohtimaan.

”Silloin maapallolla ei varmasti olisi nykyisenkaltaista elämääkään, sillä kaikki lähtee Auringosta ja sen lämpösäteilystä, niin myös tuuli. Jos tuulta ei olisi tasapainottamassa lämpötilaeroja, napa-alueet kylmenisivät ja päiväntasaajan seutu kuumenisi voimakkaasti. Kosteus ei kulkeutuisi meristä mantereelle, joten sateet mantereella loppuisivat, joet kuivuisivat ja mantereet aavikoituisivat. Tuulipölytteiset kasvit eivät enää leviäisi ja monet kasvit kuolisivat sukupuuttoon.”

Planetaarinen tuulijärjestelmä pyörittää onneksi itätuulia, länsituulia, koillispasaateja ja kaakkoispasaateja juuri sopivasti, että elinolomme ovat suotuisat. Paikalliset tuulet taas takaavat, että meillä riittää jutun juurta myös sään tuulisuudesta.

Laurilan oma merkittävä tuulimuisto liittyy tänä vuonna maamme länsirannikolla 27. elokuuta puhkuneeseen myrskyjen raskaaseen sarjaan kuuluvaan Rauli-myrskyyn. Laurila ajeli tuolloin juuri Porin suuntaan ja katseli mennessään maalla puuskissa 23,9 metriä sekunnissa etenevää luonnon näytelmää.

”Harmi, etten päässyt kokemaan myrskyä ihan silmätysten.”

No, sellainenkin kokemus Laurilalla toki on:

”Asuin Englannissa muutama vuosi sitten, kun Atlantin yli kulkeutui Brittein saarten ylle hurrikaani Gonzalon rippeet. Tuuli ja puuskat olivat niin kovia, että tuulta vasten pystyi nojaamaan, ja voimakkaan puuskan aikana hengittäminen suoraan tuulta vasten oli hankalaa. Kovimmat mitatut puuskat olivat 48 metriä sekunnissa.” Myrsky vaati kolme kuolonuhria ja ainakin viisi loukkaantui.

Vaarallisuudestaan huolimatta tuuli on myös kiehtova. Laurilakin toivoo, että näkisi vielä tutkijan urallaan yli 32 metriä sekunnissa etenevän hirmumyrskyn Suomessa.

”Ihminen ei pysty vaikuttamaan niin isoon luonnon voimaan. Sitä pitää arvostaa”, Laurila sanoo.

Kun kävelen ulos Ilmatieteen laitokselta, tuuli on yltynyt kahdeksaan metriin sekunnissa ja kääntynyt pohjoisemmaksi. Puuskissa sen nopeus on 13 metriä sekunnissa.

Katso reaaliaikaista animaatiota maapallon tuulista:
earth.nullschool.net.
Lue lisää: www.tuuliatlas.fi, www.ilmatieteenlaitos.fi/tuulitilastot.

Tuulee-Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen Luonnossa 10/2016.

Katso Nasan videolta, miltä Maria-hurrikaani näyttää avaruudesta käsin:

https://youtube.com/watch?v=mS5RlwL90XI%23middle

Mariamyrskymyrskytuulituulen syntytuuli

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.