Seppo Vuokko

Kasviasiantuntija
Seppo Vuokko vastaa kasviaiheisiin Kysy luonnosta -kysymyksiin. Vuokko on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 1985 saakka.
Uusin numero

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Kysy luonnosta

Närhi tammenkylväjänä

Kuva: toman/ikkunasuomenluontoon.fi

 
Närhi käy keräämässä pihatammista terhoja ja kuljettaa niitä metsiin poskipussit pullollaan. Metsissä on tammen taimia tuhansittain, mutta kun olen itse yrittänyt kylvää, eivät terhot ole itäneet. Pitääkö terhojen kulkea närhen suolen läpi, jotta ne itäisivät? Miten närhi löytää terhokätkönsä?

Marjoissa olevat siemenet itävät paremmin, jos ne kulkeutuvat jonkin eläimen ruuansulatuskanavan läpi. Syöjät saavat ravintonsa siementä ympäröivästä mallosta. Sen sijaan pähkinöiden ja tammenterhojen syöjät käyttävät ravintona nimenomaan siemenen, joten syödyt hedelmät ovat kasvin kannalta menetettyjä. Pähkinöiden ja terhojen leviäminen eläinten avulla perustuukin massatuotantoon: niitä on yhtäkkiä tarjolla niin paljon, etteivät eläimet pysty syömään kaikkia vaan varastoivat pähkinöitä myöhemmin syötäviksi.

Närhi, orava, metsähiiri ja muut terhojen käyttäjät kätkevät saaliinsa sammalen ja karikkeen alle. Tammenterhot itävät jo syksyllä: kuori halkeaa ja sirkkajuuri tunkeutuu esiin. Pitemmälle kasvu jatkuu vasta seuraavana keväänä, jos terhoa ei talven aikana ole syöty tai sienet eivät ole sitä turmelleet. Runsaan ravintovaraston turvin taimien kasvu on nopeaa ja taimikuolleisuus pieni.

Sekä kotoista närheä että sen amerikkalaisia serkkuja koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että linnut muistavat hyvin kätkönsä. Kyse ei ainakaan pelkästään ole tietyistä maastomerkeistä, vaan linnuilla on päässään kätköistä kolmiulotteinen kartta, jonka avulla ne löytävät kätkönsä vaikka lumi olisi peittänyt useimmat maaston yksityiskohdat.

Kysyjän kylvökokeilujen epäonnistumisen todennäköisimpänä syynä pidän siementen liian pitkää kuivavarastointia. Terhot ja pähkinät pitää joko kylvää syksyllä pian keruun jälkeen tai varastoida viileässä esimerkiksi kosteaan sammaleeseen tai lehtikarikkeeseen kätkettyinä. Muutama viikko kuivassa huoneilmassa tappaa siemenen. Itse olen kylvänyt sekä tammenterhot että pähkinät syksyllä, ja itävyys on ollut hyvä.

Julkaistu Suomen Luonnossa 10/2007
100 päivää luonnossa
100 päivää luonnossa: Kaunis närhikin ruokintapaikalle

Koreasti pukeutunut närhi lienee saanut vanhan kansan käyttämän nimensä "paskonärhi" vierailuistaan ruokailemassa pihanlaidan avoimilla tunkioilla - ennen kompostiaikaa! Mutta kaunis närhi on. Tiilenpunaiset rinta, vatsa ja yläselkä sekä taivaan sini-musta-valkoinen siipi!

Linturetkellä
Linturetkellä: Kuukkeli, koskikara, kotka...

Puut tykkylumen täydellisessä peitteessä. Vapaat, sulat kosket. Auringonnousun aavistus punaa puut epätodellisen kauniiksi. Rapsakka pakkanenkaan ei pure, päin vastoin se tuntuu hyvältä. Tällaista oli viime viikon linturetkellä Kuusamossa.

Vinkit
Lintulaudalla, 13. osa: närhi

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Närhi (Garrulus glandarius) käy ruokinnalla etenkin kovilla pakkasilla.