Vinkit

Nisäkkäiden ääniä, 5. osa: Poro

Kuva: Jouni Tikkanen

 

Porojen ääntä voi kuulla tavallisimmin, kun vasa ja vaadin pitävät tokassa yhteyttä. Tämä ääntely on jotain hirven ja sorsan äänen väliltä, ja sitä sanotaan roukumiseksi.

Tutkija Timo Helle kertoo, että vasa alkaa roukua, kun se joutuu emästään eroon. Emä vastaa, ja näin vasa löytää sen tykö. Korvamerkityksissä voi olla kesällä satoja emästään eksyneitä vasoja samalla kertaa, joten rou’unta on korvia huumaavaa. 1971 ruotsalainen porotutkija Yngve Epsmark sai sonogrammien avulla selville, että jokaisen poron ääni on yksilöllinen. Siksi emät tunnistavat oman vasansa.

Uros eli hirvas pitää syys–lokakuun rykimäaikana omaa erityistä ääntään, jolla se kerää itsensä ympärille naaraiden haaremia ja pitää kilpailevia hirvaita loitolla. On esitetty, että sana ’rykimäaika’ tulisi juuri tästä rykimisestä, yskimisestä tai röhkimisestä. Hirvas pumppaa ääntä syvältä rintakehästään.

Tuntomerkit: Poro (Rangifer tarandus) on tunturipeuran eli karibun puolikesy muoto ja läheistä sukua metsäpeuralle (Rangifer tarandus fennicus). Poro on kuitenkin metsäpeuraa pienempi ja lyhytjalkaisempi. Vaatimien paino noin 60–100 kg, hirvaiden 90–180 kg, lapakorkeus 94–114 cm. Keskikokoinen hirvieläin.

Levinneisyys: Sirkumpolaarinen laji, jota tavataan karibun nimellä Pohjois-Amerikassakin. Suomessa poroja elää poronhoitoalueella, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Liikkuu eri vuodenaikoina tunturissa, soilla ja metsissä.

Lisääntyminen: Kiima eli rykimäaika on kiivaimmillaan lokakuussa. Vasat syntyvät keväällä.
Ravinto: Märehtijä. Perusravintoa heinäkasvit, lisäksi keväällä jäkälää ja silmuja, kesällä etenkin kosteikkokasveja ja syksyllä sieniä.

Ääntely: Lauri Hallikaisen äänitteellä kuullaan porojen roukunaa kesäisessä metsämaisemassa. Taustalla kuuluu muun muassa peipon laulua ja käen kukuntaa.

 

Kysy luonnosta
Kuva: Juha Severinkangas / ikkunasuomenluontoon.fi
Voiko poro hyökätä?

Saariselällä elokuun alussa porot jäivät juoksemaan hermostuneina ympärillemme. Kolme isosarvista hirvasta seurasi meitä vain kymmenen metrin etäisyydellä. Kun pysähdyin lisäämään vaatteita, eläimet käänsivät takapäänsä meihin päin ilmeisesti valmiina potkimaan. Voiko poro hyökätä ihmisen kimppuun ja miten sen saa parhaiten karkotettua luotaan?

Uutiset
Kuva: Anna Riikonen
Yksi tieteen huipuista

Pitkäaikaiseen sairauteen kuollut akateemikko Ilkka Hanski tiesi jo lapsena haluavansa tutkijaksi. Hyönteisten keräily vei hänet mennessään. Suomen Luonto tapasi Hanskin numerossa 2/2016.

Vinkit
Kuva: Kalevi Tuohenmaa / Vastavalo
Kymmenen puolikasta retkivinkkiä Suomen kesäluontoon

75-vuotias Suomen Luonto pyysi merkkipäivänsä kunniaksi kymmeneltä luontoihmiseltä 7,5 retkivinkkiä. Nämä ovat ne puolikkaat.