Helsingin kaupungin tavoitteena on saada Östersundomin alueelle 80 000 – 100 000 asukkaan asuinalue ja jatkaa itämetroa Mellunmäestä aina Sipoon Majvikiin saakka. Ensimmäiset kaavaehdotukset olivat nähtävillä vuonna 2012, jolloin myös luonnonsuojelujärjestöt tekivät alueesta oman varjokaavansa. Tällöin Helsingin, Vantaan ja Sipoon kaavoittajat ryhtyivät suunnittelemaan kaavoitusta B-kaavavaihtoehdon pohjalta, jossa viheryhteydet pyrittiin näennäisesti säilyttämään.

Aiemmat esillä olleet kaupunkien kaavaluonnokset  ovat saaneet kritiikkiä ELY-keskukselta. Uudenmaan ELY-keskus on lausunut, että yleiskaavalla on merkittävä luonnonsuojelua heikentävä vaikutus Natura-alueisiin, Mustavuoren lehtoon ja Östersundomin lintuvesiin.

Ylla nyt kommentoitavissa oleva kaavaluonnos. Alla vuoden 2012 vaihtoehto B. Kuvat: Helsingin kaupunki

Nyt nähtävillä olevan kaavan sanotaan huomioivan Natura-alueet paremmin. Metrolinjoja on muutettu ja Salmenkallion ongelmallinen metroasema on poistettu. Uudessa kaavassa rakentamista on tehostettu asemien läheisyyteen ja pääkatujen varsille. Asukas- ja työpaikkatavoite on säilynyt ennallaan. Viheryhteyksiä uusi kaava pyrkii säilyttämään jättämällä Westerkullan kartanoa ympäröivät pellot sekä Mustavuoren ja Sipoonkorven viheryhteyden viheralueeksi. Tämä yhdistyisi Vartionkylän lahteen ja Uutelaan.

Tehostamisesta huolimatta uusi kaava painottuu edelleen hyvin suurelta osin kaupunkimaisiin pientaloihin.

”Nykyisellä asukastavoitteella kaavaa ei ole mahdollista mahduttaa alueelle ilman isoja luontovahinkoja. Metroasemien lähialueita pitäisi rakentaa entistäkin tehokkaammin, mutta joka paikkaan ei voi korkeita kerrostaloja laittaa”, sanoo Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.

Suojeluasiantuntijana toimiva Savola näkee muitakin epäkohtia kaavassa.

”Huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti Sipoonkorven metsämantereen eteläosan mittavaan tuhoamiseen sekä siihen, kuinka paljon tämä kaava syö nykyistä metsämaata”, kertoo Savola.

Savolan mukaan moottoritien pohjoispuolista rakentamista täytyy keventää, sillä se tuottaa valtavaa painetta Sipoonkorvelle. Nyt esillä olevassa kaavassa on jäämässä yli 10 neliökilometriä metsämaata kaupunkimaisen rakentamisen alle.

Östersundomin edustalla oleva Granön saari olisi Savolan mukaan myös suojeluarvoiltaan merkittävää aluetta. Uudessa kaavassa se on kaavoitettu monitulkintaisella merkinnällä. Vaaleanruskea alue mahdollistaa alueen säilyttämisen virkistysalueena, mutta antaa myös mahdollisuuden rakentaa saaren täyteen esimerkiksi lomamökkejä ja urheilukenttiä.

Huomioitavaa on myös se, että uuden kaavan valkoinen alue ei suinkaan tarkoita sitä, että se jätettäisiin rakentamatta. Kyseessä on selvitysalue, jonka kaavoitus voidaan tehdä myöhemmin.

Savola yrittää löytää uudesta kaavasta jotain hyvää.

”Mustavuoren ja Östersundomin Natura-alueiden osalta on luovuttu kaikkein päättömimmistä ratkaisuista. Kaikki muut muutokset ovat jääneet tekemättä. Tämä kaava tulisi vääjäämättä johtamaan useisiin valituksiin” Savola arvioi.

Östersundomin uusi kaava on katsottavissa ja kommentoitavissa 9.2.2018 saakka. Materiaaleja voi tarkastella ja kommentteja antaa osoitteessa http://yhteinenostersundom.fi

kaavaluonnossipoonkorpiÖstersundom

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.