Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 3/2018

Ilmestyy 29.3. Tutustumme Kuhmossa elävään Tatjana-karhuun. Kannessa on sen pentu Lunak, jonka kuvasi Markus Sirkka.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS

Pääkirjoitus: Havainto ja tulkinta

Onko ketun katse viekas, ovela, hämmentynyt tai vihainen – vai ei mikään näistä? Kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo

Eläinten tekemisiä havainnoidessa tulee tulkinnat helposti tehtyä ihmiselämän kokemusten pohjalta. Eihän inhimillistäminen mikään synti ole, mutta jos se johtaa väärään tulkintaan otuksen aikeista tai elämäntavoista, se on arvelluttavaa.
Havainnon objektiivisuus on tavallaan harha, sillä havainnon hetkellä aivomme alkavat millisekunneissa liittää näkemäämme subjektiivista tulkintaa.

Jos oma tulkinta mietityttää, kannattaa kysyä vaihtoehtoista näkemystä kokeneemmilta. Kysy luonnosta -palstalla tutkijat ja luonnontuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, ja kertovat arvioitaan lukijoiden lähettämistä kuvista. Tarkkaa vastausta ei joskus voi antaa, liekö sitä edes aina olemassa?

Kriittisyys on tärkeää – niin maallikon, toimittajan kuin tutkijankin. Suomen Luonnon #muutos-projektissa tut­kijat oppivat muotoilemaan viestejään ymmärrettävään muotoon. Myös toimittajilla on opittavaa tutkijoilta. Juttua tehdessä voi olla vaikea hyväksyä esimerkiksi sitä, että jotain asiaa ei tiedetä, tai että joku asia ei ehkä olekaan niin, miltä se ilmiselvästi ja loogisesti ajatellen näyttää.

Tutkijat ovat faktojen hallinnan ammattilaisia. Toimittaja joutuu seulomaan tutkimustietoa usein ilman aiheeseen liittyvää erikoisosaamista. On ensi­arvoisen tärkeää kyetä erottamaan toisistaan tieto ja mutu. Yhtä tärkeää on huomata, että eri tahot voivat käyttää samoja faktoja eri tarkoituksiin. Myös valinnat ovat tärkeitä: mitä julkaistaan ja mitä ei. Mutta mitä laadukkaampaa tietoa on käytettävissä ja julkaistaan, sitä laadukkaampaa on myös sen ympärillä käytävä keskustelu.

Mediakriittisyys on koko ajan tärkeämpää. Me osin jo elämme tulevaisuutta, jossa joudumme seulomaan luotettavaa tietoa jopa tekoälyn avulla luotujen väärennettyjen uutisten, harhauttavan näköisten kaupallisten sisältöjen, verkon mutu-tiedon ja vaikuttamisyritysten sekamelskasta.

Siksi tutkitun tiedon ja sen vastuullisen käyttämisen puolustaminen on tärkeää.

P.S. Artikkelimme Luonto korjaa (8/2017) palkittiin Aikakausmedian Edit-kilpailussa vuoden 2017 parhaana life­style-juttuna. Jutun voit lukea täällä >

Uutiset
Karhu vahtii Suomen Luontoa
Teemme vastuullista journalismia

Suomen Luonto on mukana Vastuullista journalismia -kampanjassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lehti on sitoutunut journalistin ohjeisiin. Julkaisemamme tiedot ovat tarkistettuja, kunnioitamme lukijoiden ja juttujen kohteiden oikeuksia sekä korjaamme virheet läpinäkyvästi ja asianmukaisesti.

Uutiset
Pääkirjoitus: Kohtuus kaupassakin

Lähikaupat ovat taas trendi. Aukioloaikojen pidentäminen saattaa entisestään lisätä niiden suosiota. Kaupan ylisuuri yksikkökoko palvelee kauppiasta, ei kuluttajaa. Tuotteiden jakelu- ja kuljetuskustannuksista osa on siirretty kuluttajille, jotka kantavat ostokset kotiinsa – autollaan.

Pääkirjoitus: Parempaa uutta vuotta

Luin joulunpyhinä Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoiden kirjoittamaa kirjaa Hyvän sään aikana. Toimittaja Hanna Nikkasen ohjauksessa syntynyt teos oli hidasta luettavaa, sillä joka luvun jälkeen piti pysähtyä pitkäksi toviksi pohtimaan lukemaansa.