Pääkirjoitus: Lisää lieroja

Kaiken muun hyvän lisäksi kastemato tarjoaa ravinnon esimerkiksi rastaiden poikasille. Kuva: Soili Jussila / Vastavalo.

 
Tikapuuhermosto. Se oli sana joka herätti takapulpetinkin pojan biologian tunnilla. Lieroilla tai tuttavallisemmin kastemadoilla sanottiin olevan sellainen. Ei sillä ehkä eliökunnan huipulle kiivettäisi, mutta sympaattiselta se kuulosti.

Aikuisikään ehdittyäni arvostukseni lieroja kohtaan on koko ajan kasvanut. Olen oppinut, että etenkin peltomailla lierot möyhentävät maata, hajottavat eloperäistä ainesta, tasapainottavat maan happamuutta ja auttavat vapauttamaan typpeä muiden eliöiden tarpeisiin.

Ihminen ei kuitenkaan aina huomioi lieroja hoitaessaan peltojaan. Jättämällä lierot vähälle huomiolle maanviljelijä toimii vastoin omaa etuaan.

Katselin inkoolaisella pellolla, kun etelästä vierailulle tullut kattohaikara etsi matoja savisesta maasta. Se vaikutti vähän turhautuneelta. Etelä-Suomen savisilla pelloilla on hyvin vähän lieroja.

Erikoistutkija Visa Nuutinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että savipeltojen lierokantoja alentavat entisestään saven tiivistyminen raskaiden työkoneiden alla ja tiiviin savimaan ajoittainen liiallinen märkyys.

Lierojen ja monien muiden eliöiden oloja parantaisi nurmi- tai laidunkierto, jolloin pellon muokkauskertojen määrä vähenisi ja nurmijäte sekä eläinten jätökset tuottaisivat lieroille syötävää. Muutenkin kaikenlainen muokkauksen keventäminen kuten kynnön korvaaminen sänkimuokkauksella tai suorakylvö auttaisivat lieroja. Viimemainitun tiedetään hyödyttävän erityisesti maan pinnassa ruokailevia lierolajeja.

Suorakylvössä peltomaa on sängen ja kasvustotähteen peitossa puinnista seuraavaan kylvöön. Samalla kun se suosii lieroja, myös eroosio vähenee.

Nyt kohistaan peltojen kipsikäsittelystä. Kipsikäsittely vähentää fosforipäästöjä vesistöihin, mutta sen vaikutuksia lieroihin ja muuhun maaperäeliöstöön ei ole kunnolla tutkittu. Voimme vain toivoa, ettei uusi menetelmä taas kerran vie meitä ojasta allikkoon.

Lierot osaavat muokata elinpaikkaansa itselleen hyväksi siten, että myös ympäristö ja muut eliöt hyötyvät. Siinäpä temppu jota ihminen ei millään meinaa oppia. Ja tuo kaikki tikapuuhermostolla.

Sulkavan havaintovihko
Kysy luonnosta
Tarvitseeko kasvi multaa?

Puuttuuko ravinnostamme jotain, kun kasvi kasvatetaan kemiallisesti?

Mitä näin
Mitä näin perhosretkellä

Tänä vuonna perhoset saivat kesään helteisen lähdön. Toukokuun lämpimillä säillä lennossa oli poikkeuksellisen runsaana muun muassa kansalliperhosemme paatsamasinisiipi.