Laskiaisen vanha mäenlaskuperinne ja pitkien pellavien huutelu juontavat juurensa ikivanhaan työnjuhlaan. Tuolloin naiset lopettivat koko pitkän talven kestäneen pellavien, hamppujen ja villojen kehruun ja muokkauksen. Alkoi kankaiden kudonta.

Laskiaista voikin pitää vanhastaan naisten juhlana, sillä miltei kaikki siihen liittyvät vanhat sanonnat ja tavat liittyvät niin sanottuihin naisten töihin.

Mäkeä koetettiin laskea mahdollisimman pitkälle, jotta myös tulevasta pellavasadosta tulisi mahdollisimman pitkää ja lujakortista. Pellavaan liittyy myös tapa lakaista lattiaa ja viedä roskat kauas, jotta pellavapelto pysyisi tulevana satokautena puhtaana rikkakasveista.

Laskiaisena mentiin ennen vanhaan tietysti myös saunaan, eikä siellä saanut puhua pukahtaa. Puhumattomuudella taattiin se, etteivät hyttyset syöneet tulevana kesänä. Tätä uskomusta on noudatettu myös joulusaunassa.

Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto, Otava 1998.