Alice Karlsson

Toimittaja
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 3/2018

Ilmestyy 29.3. Tutustumme Kuhmossa elävään Tatjana-karhuun. Kannessa on sen pentu Lunak, jonka kuvasi Markus Sirkka.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Vinkit

Puolen litran purkki jätettä vuodessa

Kuvitus: Anne Stolt

Kaupallisuus ja kulutuksen vähentäminen sopivat huonosti yhteen, mutta Helsingissä Hanken Svenska handelshögskolanissa opiskeleva Otso Sillanaukee vähät välittää siitä.
”Olen minimoinut kulutukseni ja pyrin jätteettömään elämään”, hän sanoo.
”Minulta jää pelkästään kierrätettävää ja maatuvaa jätettä. Kaatopaikkajätteen kerään puolen litran lasipurkkiin, joka riittää koko vuodeksi.”

Alkuun pääsee pienillä askelilla.
”Ensimmäiseksi päätin lopettaa muovipullojen, -pussien ja -kassien ostamisen.”
Saman tien hän alkoi pitää mukanaan kangaskassia. ”Jos minun piti käydä kaupassa ja olin unohtanut kassin, pakotin itseni hakemaan sen kotoa.”
Juomapullo ja kangaskassi. Ne olivat alkusysäys. Sen jälkeen Sillanaukee alkoi karsia kotoaan tavaroita.
”Menin asteittain eteenpäin. Havahtumisestani on kulunut kaksi vuotta, ja nyt elän kertakäyttöroskatonta elämää.”

Sillanaukee on kasvissyöjä, mikä helpottaa valintoja ruokakaupassa. Riisiä, pastaa ja hiutaleita hän ostaa irtotavarana tai pahvipakkauksissa. Hedelmät ja kasvikset hän pakkaa kangas- tai paperipussiin. Eräs keino on liimata hintatarra kaalinkerän tai appelsiinin kylkeen. Tarrat ja muut liimapintaiset laput ovatkin liki ainoita, jotka päätyvät jätepurkkiin.

Deodorantin ja siivousaineet Sillanaukee valmistaa itse. ”Kuulostaako siltä, että minulla on tekemistä aamusta iltaan?” hän kysyy. ”Ei ole. Kun ainekset ja tarvikkeet on kerran hankittu, saan tehtyä esimerkiksi deodorantin nopeammin kuin kävelisin lähikauppaan.”
Parasta jätteettömässä elämässä on sen mukanaan tuoma rauha. ”Ärsykkeitä on huomattavasti vähemmän kuin ennen.”

Uuteen elämäntapaan Sillanaukeen sysäsi muovinkeräys, joka alkoi Helsingissä vuonna 2016. Kierrätykseen jo lapsena tottunut nuori mies ei suinkaan hyppinyt riemusta vaan tuskastui. Parin neliön keittokomeroon olisi pitänyt mahduttaa yhdeksäs keräysastia.
”Päässäni kilahti”, hän huudahtaa. ”Tajusin että minulla on vaihtoehto: voin tehdä fiksuja valintoja. Voin muuttaa käytöstäni.” Päätös oli vähentää jätettä ja kierrättää.

Sillanaukeen mukaan kulutuksen kasvulle on laitettava stoppi. Valmius siihen on olemassa.
”Uskon, että ihmiset haluavat tehdä oman osuutensa ympäristön hyväksi. En koe olevani kummajainen enää kauppakorkeassakaan. Ajattelen kulutusasioita vain eri vinkkelistä kuin monet opiskelutoverini. Jos opettaja hehkuttaa pullotettua vettä hienona bisnesideana, minulle tulee heti mieleen lukemattomien muovipullojen vaikutukset luonnolle.”

Otso Sillanaukeen kirja Zero Waste – jäähyväiset jätteelle (S&S) ilmestyy 2.5.

Kuvitus: Anne Stolt

Vinkkejä jätteettömään elämään

1. Käy roskasi läpi tiedostaaksesi, mitä jätettä kotonasi syntyy.
2. Karta muovipakkauksia. Osta irtotavaraa.

3. Vältä ruokahävikkiä. Kompostoi kaikki maatuva.
4. Yksinkertaista arkeasi. Vähennä tavaraa ja kulutusta.

5. Korjauta uuden ostamisen sijaan. Korjaamalla tuote saa jatkoajan.
6. Käytä omaa ostoskassia. Vältät keskimäärin 55 muovikassia/vuosi.
7. Käytä kaupassa omia astioita sekä kangas- ja paperipusseja.
8. Pidä mukana juomapulloa ja termosmukia.
9. Vaihda talouspaperi kangasliinoihin. Pestävät kangasliinat ovat ekologisempi vaihtoehto.
10. Valmista itse hygienia- ja siivoustuotteesi.

Teksti on julkaistu 29. maaliskuuta ilmestyneessä Suomen Luonnossa 4/2018.

Uutiset
Kaikki biohajoavaksi merkitty ei kelpaa biojätteeksi

Nykyään myydään monenmoista tuotetta, jossa lukee "biohajoava". Valitettavasti kaikkia näitä tuotteita ei saisi laittaa biojäteastiaan.

Viikon laji
Viikon laji: Naava ja luppo

Puiden tupsut, sykeröt ja parrat ovat useimmiten joko luppoja tai naavoja. Ne viihtyvät vanhoissa metsissä ja ovat herkkiä ilmansaasteille.

Viikon laji
Viikon laji: Saukko

Viikon laji -nettisarjassamme esittelemme joka viikko yhden mielenkiintoisen lajin. Nyt vuorossa on saukko, jonka lumijälkiä voi nähdä sulavesien liepeillä.