Vinkit

Retkivinkki: Bornholmin saari

Hammerknuden kurottautuu Itämereen Bornholmin luoteiskulmassa. Kuva: Riikka Kaartinen

 
Tanskalle kuuluva Bornholmin saari eteläisellä Itämerellä tarjoaa monipuolisesti erilaisia luontoretkikohteita merenrantojen hiekkarannoista ja merilintujyrkänteistä jalopuumetsiin ja ikivanhoihin viikinkien linnanraunioihin. Rønnen tiiviisti rakennetut, kapeat kadut ja värikkäät talot tuovat saarelle Keski-Eurooppalaista tunnelmaa.

Pieni saari sopii mainiosti polkupyöräretkeilyyn. Matkaa Rønnestä saaren luoteisnurkkaan Sandvigin kylään kertyy noin 25 kilometriä. Koko saaren kiertäminen on 105 kilometrin mittainen lenkki. Bornholmilla on kattava pyörätieverkosto, joten pyöräily on helppoa ja turvallista. Myös paikallisbusseissa on varattu polkupyörille omat kuljetustelineet, jos matkateko omin lihasvoimin alkaa väsyttää.

Pajunkissat turpoavat kostealla merenrantaniityllä. Bornholmille kevät saapuu verkkaisesti, sillä kylmä meri jarruttaa kevään etenemistä.

Bornholmin luoteis- ja pohjoisrannat ovat kallioisia ja jyrkkäpiirteisiä. Pääosa graniittikallioista on suomalaiselle tuttuun tyyliin jääkauden sileäksi hiomia. Luoteisimman kärjen muodostaa Hammerknudenin, tai toiselta nimeltään Hammerenin niemi. Niemen ympäri kiertää 7 kilometrin mittainen luontopolku. Alueella laiduntaa lampaita nummimaisen kasvillisuuden pitämiseksi vaalimiseksi. Nykyään niemellä kasvaa myös metsiköitä, mutta ennen kasvillisuus oli vain avointa kanervikkoa.

Harmaalokit partioivat rantaviivaa. Niiden keväinen kailotus ja meren pauhu peittävät alleen monien lintujen heikommat äänet.

Polku kohoaa Hammenknudenin eteläosissa korkealle lintujyrkänteiden yläpuolelle.
Jo varhain keväällä, maaliskuussa, ruokit ja etelänkiislat saapuvat jyrkänteille valtaamaan parhaat pesäpaikat. Samoilla kallioilla viihtyvät myös harmaalokit ja merimetsot. Lintuvuoret ovat ainoat laatuaan Tanskassa. Muuttohaukka palasi alueen vakituiseen pesimälajistoon kymmenkunta vuotta sitten. Lintuvuorille tehdään opastettuja retkiä Hammerhavnista, niemen eteläpuolella sijaitsevasta pienestä satamasta.

Vallitseva tuuli lännestä muokkaa puiden latvat rinteen myötäisiksi.

Hammerknudenin Ørnebjergetillä eli ”Kotkakalliolla” seisoo Hammerfyr-majakka. Majakka on rakennettu paikallisesta graniitista ja otettu käyttöön vuonna 1872. Majakkamäeltä on upeat näkymät pohjoiseen ja länteen. Ruotsin rannikolle on matkaa vain 37 kilometriä.

Keväisin Hammeren kerää pohjoiseen pyrkiviä muuttolintuja. Hyvällä säällä voi tarkkailla lintujen muuttoa, kun taas huonommalla säällä niemelle voi kertyä paljon muutolla levähtäviä lintuja, myös harvinaisuuksia. Muutolla voi nähdä suuria määriä varpuslintuja, kurkia, valkoposkihanhia ja vesilintuja, kuten kuikkia ja kaakkureita, haahkoja sekä mustalintuja.

Ilta-aurinko siivilöityy lehdettömien pyökkien oksiston läpi. Lehtien puhkeaminen muuttaa tunnelman hämyiseksi myöhemmin keväällä.

Almindingenin metsässä raikaa peukaloisen laulu. Metsäalue on Tanskan kolmanneksi suurin, laajuudeltaan vajaa 25 neliökilometriä. Valtapuita ovat pyökki, kuusi ja tammi. Suuri osa metsästä on istutettu 1800-luvulla, jolloin metsää haluttiin laajentaa. Metsä oli pienimmillään vain 165 hehtaarin laajuinen. Vanhin ja koskemattomin osa metsää sijaitsee Christianshøj’n alueella.

Almindingenissä pesii Tanskan ainoa helmipöllökanta niitä varten rakennetuissa pöntöissä. Metsässä tavattiin aikaisemmin myös palokärkiä, mutta tikat ovat sittemmin kadonneet. Metsäalueen lintulajisto on suomalaisittain tuttua, mutta pyökkimetsät ovat upeita ja erikoisia.

Kolopuut tarjoavat suojan runsaalle lepakkokannalle. Ekkodalenin, eli ”kaikulaakson” vanhojen tammien koloissa tavataan muun muassa harvinaista korvasiippaa, jota ei muualta Tanskasta löydy. Kaikulaakso on nimensä veroinen ja lapsiperheille mieluinen retkikohde. Metsässä voi törmätä metsäkauriisiin ja kuusipeuroihin, tai jopa visentteihin, jotka istutettiin Bornholmille Puolasta vuonna 2012.

Gamleborgin linnoutuksen rauniot ovat seisoneet pienen kukkulan laella jo reilusti yli tuhat vuotta. Koska raunio sijaitsee keskellä saarta, on arveltu, että linna syntyi tarpeesta puolustautua vierasta valloittajaa vastaan. Kahden metrin paksuiset kiviseinät ja jyrkät rinteet suojelivat asukkaita hyökkäyksiltä. Linnoitus oli suuri, noin 2,5 hehtaarin laajuinen, ja sen sisäpihalta löytyy pieni lampi, jonka arvellaan tarjonneen juomavettä linnoituksen asukkaille. Gamleborg on Bornholmin vanhin kivirakennelma. Linnoitus hylättiin 1100-luvulla, ja on nyt metsän valtaama.

Gamleborgin viikinkilinnoitus on nykyään puiden valtaama.

Almindingenin metsäalueen vesistöistä ja suoalueilta löytyy kesällä runsaasti matelijoita ja sammakkoeläimiä: kyitä, rantakäärmeitä, sekä Suomessa harvinaisia rupimantereita (jotka tunnetaan myös entiseltä nimeltään rupiliskoina).
Kosteikkojen lajisto tarjoaa erikoisuuksia, kuten verijuotikkaita, jättisukeltajia, sahalehtiä ja viherukonkorentoja. Viherukonkorennot kelpuuttavat munimispaikakseen ainoastaan kelluvat sahalehtikasvustot. Suomessa rauhoitetun viherukonkorennon toukat elävät sahalehden lehtiruusukkeissa.

Bornholmin pääkaupunki on Rønne, jonne pääsee lautalla Ruotsista, Tanskasta, Puolasta ja Saksasta. Lentäen matka Kööpenhaminasta Rønneen kestää alle puoli tuntia. Pikkukaupunkeja ja kyliä on ympäri saarta, ja kesäkaudella majoitusta, leirintäalueita ja ravintolapalveluja on helppo löytää. Telttailu on sallittua hyvin rajoitetusti leirintäalueiden ulkopuolella, vain Røn metsäalueella.

Suomen Luonto kävi Bornholmilla selvittämässä Itämeren turskan tilaa. Lue juttu huomenna ilmestyvästä numerosta 3/2017.

Vinkit
Kuusamolaista jylhyyttä etelärannikolla

Salon Perniön Kiskonjoella oleva Latokartanonkoski on ylevöittävä paikka.

Sulkavan havaintovihko
Vinkit
Retkivinkki: Hiljainen saari

Kuusenoksat notkuvat lunta, tammikuun valo on kuulas. Metsä on aivan äänetön. Ihmeellisen pysähtynyt tunnelma. Vartiosaari Itä-Helsingissä on upea talviretkikohde.