Annakaisa Vänttinen

Verkkotuottaja
Suomen Luonnon verkkotuottaja kehittää suomenluonto.fi-sivustoa ja kirjoittaa sivuille arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
Uusin numero

Suomen Luonto 5/2017

Suuri kesänumero! Kannen päivänkakkarat kuvasi Pentti Sormunen/Vastavalo. Tässä numerossa tutkimme kiehtovaa kesäluontoa. Tule mukaan!
MAINOS
Vinkit

Retkivinkki: Riisitunturin hiljainen juhannus

Riisitunturin laelta on hengäsytyttävän upeat maisemat. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 
Etelä-Lapin helmi on Posiolla sijaitseva Riisitunturi. Juhannusretkelle paikka on täydellinen, jos etsii rauhaa ja pakohetkeä kiireestä. Pääsin itse kokemaan Riisitunturin kansallispuiston taian viime vuoden juhannuksena. Paikka sopii päiväretkelle, mutta sen keskikesän pysähtyneessä tunnelmassa viettää mielellään pidemmänkin ajan.

Talvella kynttilämäiset kuuset ovat tykkylumen peitossa, mutta kesällä ne seisovat ilman raskasta painoa ylväinä vaaran rinteillä. Tunturin laelta näkyy hieno metsä- ja järvimaisema luoteeseen ja länteen Posiolle päin ja kaakon suunnassa Kitkajärven suuntaan.

Riisitunturin ominaispiirre on vaaran rinteille muodostuneet hienot rinnesuot. Alaspäin viettävät suot muodostuvat alueille, joissa kosteusolosuhteet ovat oikeanlaiset ja talvisin lumimäärä on runsas. Rinnesoissa turvetta voi olla vain metrin paksuudelta. Suot ovat herkkiä muutoksille, sillä rinteessä veden määrä ja virtaukset voivat muuttua nopeasti.

Juhannuksen tienoilla tunturin rinteiden kukat ovat kauneimmillaan. Pääreitin leveä sepelipolku ei kesällä erotu karusta tunturiluonnosta liian häiritsevästi. Sitä pitkin huipulle pääsevät huonojalkaisetkin ja kipuaminen onnistuu varmasti myös lastenrattailla tai rullatuolilla.

Kuva: Annakaisa Vänttinen
Rinnesuo näkyy vaaleana kuvassa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 
Reiteissä on valinnanvaraa

Rengasreiteistä lyhyempi, 4,3 kilometrin reitti Riisin rääpäisy, antaa jo hyvän tuntuman vaaraluontoon, sillä se kipuaa Riisitunturin huipulle. Matkalla kulkija pääsee näkemään rinnesuot sekä hienon Ikkunalammen. Taukoa voi pitää Riisitunturin autiotuvassa tai sen pihapiirissä. Yöpymään tupaan mahtuu kuusi henkeä.

Päivän retkeksi tai kahteen osaan jaettavaksi sopii myös haastavampi ja pidempi Riisin rietas -reitti. Juhannusaattona ei 10,7 kilometrin pituisella reitillä tule vastaani yhtäkään retkeilijää. Metsän siimeksessä yksin kulkiessani luonto on oudolla tavalla miltei äänetön. Kansallispuiston alueella viihtyvät esimerkiksi porot, pajulintu ja järripeippo. Nyt linnutkin ovat hiirenhiljaa. Aurinko saa kulkijan hikoilemaan, metsäpuron vesi maistuu raikkaalle.

Reitin kauimmassa pisteessä edellispäivien sateiden pehmittämässä mudassa näkyy selvästä tuore karhun jälki. Seuraavan notkelman jälkeen kalliolla lätäkön liepeellä näen toisen jäljen. Tyynen päivän äänetön metsä ja sen kannot ja kaatuneet juurakot saavat karhun muodon. Jatkan matkaa hitusen ripeämmin ja päätän laulaa äänekkäästi.

jalki
Karhun jälki. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 
Riisitunturi sijaitsee maanselällä eli alueella, joka jakaa vedet idän ja lännen välille. Länsipuolelta vedet valuvat Kemijokeen ja idästä Kitkajärveen. Riisin rietas -reitti laskeutuu välillä alas notkelmiin ja ylittää pieniä puroja, kunnes jatkaa taas kalliolle ja metsän siimekseen. Monessa kohtaa vaaran rinteet ovat kosteita ja mutaisia.

Suurten niittyjen yli pääsee pitkospuita. Näille niityille tultiin ennen aikaan pitkälle 1900-luvun puolelle saakka heinätöihin kesäksi. Pitihän karjalle saada murkinaa pitkän talven varalle. Riisisuolla ladon suojassa voi pitää lepotauon ja lukea niittykulttuurin historiasta.

ladot
Riisisuon haki pääsee pitkoksia pitkin. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 

Riisin riettaan reitillä solisi monta puroa. Kuva: Annakaisa Vänttinen
Riisin riettaan reitillä solisi monta puroa. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 
Uusipuron laavu Riisin riettaan reitillä on hienolla paikalla metsälammen äärellä. Soilun laavulta taas on mahtavat näkymät alas soisille niityille. Molemmissa kelpaa evästää tai yöpyä. Autiotupa Riisitunturin laella on niin keskeisellä paikalla, että siellä taukoseuraa varmasti saa. Laavuilla on rauhallisempaa.

Uusipuron laavun on hienolla paikalla metsälammen äärellä. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 
Luonnon ihmeitä ja karmivia tarinoita

Kansallispuisto pitää sisällään pieniä ja suuria ihmeitä. Ikkunalampi korkealla tunturissa näyttää luonnon omalta maisemauima-altaalta ja sen vesi tuntuu jatkuvan suoraan kaukana kilometrien päässä sijaitsevan järven pintaan. Erikoiset puut ja niittyjen lahoavat ladot luovat mystistä tunnelmaa kansallispuistossa. Polun vieressä kasvaa Tapionpöytä, eli hieno kuusi, joka tuntuu kasvavan vain sivusuunnassa. Metsän jumalalle pyhitetty puu tervehtii kulkijaa matkalla Riisitunturin huipulle.

Riisitunturin kansallispuistoa markkinoidaan varsinkin hienona talvikohteena tykkylumisine kuusineen ja talvisine näkymineen. Mutta Riisitunturin yötön yö vetää vertoja parhaillekin juhannustansseille. Täällä juhlahumu ja muut ihmiset ovat kaukana, kulkija saa todennäköisesti kulkea rauhassa ja laavuillakaan ei ruuhkaa ole. Metsässä tai vaaran rinteillä juhannusterveiset voi tosin tuoda Riisin rietas -niminen kummitus. Tarinan mukaan muuan mies tapettiin tai katosi Riisitunturille 1900-luvun taitteessa ja on siitä asti kulkenut retkeilijöiden perässä ja päästänyt karmivia huutoja, jotka kiirivät pitkin vaaran rinteitä…

Tapionpöytä. Kuva: Annakaisa Vänttinen
Tapionpöytä. Kuva: Annakaisa Vänttinen

 

reitit
Kuva: Annakaisa Vänttinen

Vinkit
Kymmenen puolikasta retkivinkkiä Suomen kesäluontoon

75-vuotias Suomen Luonto pyysi merkkipäivänsä kunniaksi kymmeneltä luontoihmiseltä 7,5 retkivinkkiä. Nämä ovat ne puolikkaat.

Vinkit
Retkivinkki: Fallkullan kotieläintila Helsingissä

Helsingin Tapanilassa sijaitseva Fallkullan kotieläintila on loistava päiväretkikohde, joka ilahduttaa varsinkin lapsiperheitä.

Vinkit
Kevään helmassa

Emäsalon Varlaxuddenissa on jo ripaus enemmän kevättä kuin sisämaassa.