Uutiset

Riekkokanta vihdoin elpymässä

Kuva: Jani Seppänen / Vastavalo

Ylä-Lapin riekot selvisivät talvesta hyvin. Jos pesinnät tänä keväänä onnistuvat, riekkokannan aallonpohja kääntyy kunnon nousuun.

Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella näkyi maalis-huhtikuussa enemmän ja suurempia riekkoparvia kuin yli puoleen vuosikymmeneen, jopa useiden kymmenien yksilöiden laumoja. Hyvinä vuosina moiset talviparvet ovat tavallisia, mutta niitä ei ole juuri nähty Pohjois-Lapissa yli viiteen vuoteen.
Riekot selvisivät viime talvesta todennäköisesti keskimääräistä paremmin otollisten sääolojen ja petojen vähyyden vuoksi. Myös metsästys oli tavanomaista laimeampaa. Kuivana syksynä 2013 suuri osa riekoista oleskeli soilla ja muilla kosteikoilla, joilta metsästäjät eivät ilmeisesti osanneet hakea lintuja yhtä tehokkaasti kuin tavallisesti.

Lapin riekkokanta kohosi 2000-luvun puolivälissä suuremmaksi kuin puoleen vuosisataan, mutta vuosikymmenen loppuvuosina se romahti alimmilleen vuosikymmeniin. Aallonpohja on kestänyt poikkeuksellisen pitkään ja ulottunut Skandinaviasta Kuolaan.

Monena vuonna alkukesän kylmät ja sateiset säät ja hyönteisravinnon niukkuus tappoivat runsaasti untuvikkoja. Vuonna 2011 pesinnät onnistuivat paremmin, ja ketut, kärpät ja monet muut pedot keskittyivät lintujen sijasta saalistamaan huippuunsa runsastuneita sopulikantoja. Sopuli- ja myyräkantojen romahdus pakotti enentyneet petojoukot kuitenkin lintujen kimppuun taas seuraavana talvena.

Parin viime vuoden myyräkato on pienentänyt olennaisesti nisäkäspetojen tiheyksiä. Riekkojen vähyys monta vuotta peräkkäin on heikentänyt huomattavasti myös tunturihaukkojen ja maakotkien pesimätulosta, joten riekkojen saalistajia on niin maajalassa kuin ilmassakin nyt poikkeuksellisen vähän.

Jos lämpimät poutasäät suosisivat touko–kesäkuussa riekkojen pesintää, ja hyönteisiä olisi untuvikoille alkukesällä runsaasti, on odotettavissa vihdoinkin kannan roima elpyminen. Sitä edesauttaa myös myyräkantojen ennustettu nousu huippuunsa vasta 2015, joten petojakaan ei olisi suurin joukoin riekkoja syömässä vielä pariin vuoteen.

Ihmiselläkin on mahdollisuus edistää riekkokantojen toipumista. Tutkimusten mukaan metsästys kasvattaa riekon talvikuolleisuutta, joten maltilliset saalismäärät turvaisivat osaltaan kantojen elpymistä. Riekko on Tunturi-Lapin ravintoketjujen keskeinen saalislaji niin lintu- kuin nisäkäspedoillekin, ja varsinkin tunturihaukka ja maakotka ovat siitä suuresti riippuvaisia.

Toimituksen viikon kuva
Riekon kiire

Riekon askelluksen hienosti vangitsevalla Juoksuaika-kuvallaan Paavo Hamunen tuli toiseksi vuoden luontokuva 2013 -kilpailun linnut-sarjassa. Suomen Luonnon numerosta 1/2014 alkaen voit osallistua Hamusen luontokuvauskouluun!

Sulkavan havaintovihko
Kiirunan mustan pyrstön arvoitus

Joululomalla hiihtelin Pallas-Ylläksen kansallispuiston tunturilakia satumaisen kauniissa pakkaslumiympäristössä. Alhaalla laaksoissa pakkanen paukkui kolmessakymmenessä, mutta ylhäällä tunturissa oli puolet lauhempaa. Tunturikoivikoissa ja suonlaidoilla eteen tupsahti useampiakin riekkoja ja paljakan rajalla eräänä päivänä kaksi kiirunaa. Myös pyitä oli kansallispuiston ikimetsissä yllättävän hyvin.

UutisetVuodenajat
Riekko on talvessa kotonaan

Riekko saa talveksi kunnon lumipuvun – höyhenpeite on pyrstön reunoja lukuun ottamatta hohtavan valkea, ja se ulottuu jalkoihin asti. Jalkoihin kasvaakin talveksi tuuheat lumikengät, ja myös riekon kynnet pitenevät.