Alice Karlsson

Toimittaja
Kirjoitan, toimitan ja hoidan Kysy luonnosta -kirjeenvaihtoa. Sydäntä lähellä ovat kasvien ja eläinten vuorovaikutus sekä eläinten käyttäytyminen. Uskoisin olevani myös luonnon sitkeä puolustaja ja tulistun luonnon turmelemisesta.
Uusin numero

Suomen Luonto 6/2017

Uusinta tietoa lepakoiden kiehtovasta elämästä löydät lehden sivuilta 14–23. Kannen kuvasi Hannu Mänty.
MAINOS
Uutiset

Siivet kantavat taas

Kuva: Nimimerkki Annie / ikkunasuomenluontoon.fi

Suomen kansallislintu laulujoutsen on voimissaan. Lintuharrastusjärjestö BirdLife Suomen lokakuisessa Joutsenbongauksessa havaittiin lähes 58 000 laulujoutsenta ja pesivien parien määrän tiedetään olevan noin 10 000. Komeita lukuja, jos niitä vertaa vuoteen 1949. Tuolloin laulujoutsenia eli lähinnä Lapin perukoilla vaatimattomat 15 paria.

Varmimmin laulujoutsenen tapaa pesimäaikaan reheviltä järviltä ja lahdilta. Syksyisin isot vaaleat viivyttelevät suurin joukoin muun muassa merenlahdissa ja sisävesien virtapaikoissa. Talven tullen ne muuttavat sulien perässä etelämmäksi.

Laulujoutsenen fanfaareja kuullaan taas maalis–huhtikuussa. Silloin on usein vielä kylmä ja luntakin saattaa olla maassa. Kun nämä puolisukeltajat nukkuvat hiljaa paikallaan tai kurkottelevat pyrstö pystyssä vesikasveja veden alta, voi linnun sekoittaa lumikasaan. Tämä lienee tarkoituskin.

Kuuntele, millaista ääntä joutsenet pitävät lentäessään.

Ääni: Erkki Björk
Vinkit
Bongaa joutsen!

Joutsenbongaus-viikonloppuna 25.–26.10. jokainen voi kartuttaa tietoja kansallislintumme syysmääristä. Pesimäajan ulkopuolella laulujoutsen viihtyy parvissa ja on hyvin kuuluva ja helposti havaittava laji.

Kansallislinnun ääni muistuttaa puupuhallinta

Suomen kansallislintua laulujoutsenta voi kuunnella paitsi luonnossa, myös ympäri maailmaa konserttisaleissa, koska Einojuhani Rautavaara sisällytti linnun äänen vuonna 1972 sävellykseensä Cantus Arcticus.

Sulkavan havaintovihko
Joutsen syönyt kortteen leposilmut, kasviton laikku pysyy paikalla pitkään.