Neonikotinoidi-kasvinsuojeluaineiden jäämiä on löytynyt Suomessa pesivistä mehiläishaukoista. Haukat käyttävät pesimäaikana ravintonaan pääasiassa ampiaisten ja kimalaisten toukkia. Mehiläishaukat syövät hyönteisravintoa myös talvehtimisalueillaan Afrikassa. Ne voivat siis altistua neonikotinoideille ympäri vuoden.

Tutkijat etsivät torjunta-ainejäämiä kymmenestä länsisuomalaisesta yksilöstä, joista peräti kahdeksasta löytyi neonikotinoidijäämiä. Tutkitut haukat olivat viidestä eri pesyeestä, joista kaikista löytyi neonikotinoideille altistuneita lintuja.

”Se, miten neonikotinoidijäämät mahdollisesti vaikuttavat mehiläishaukkoihin, on vielä hämärän peitossa”, sanoo tutkimusta johtanut dosentti Patrik Byholm ammattikorkeakoulu Noviasta.

”Muilla lintulajeilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että neonikotinoidit voivat sekoittaa lintujen suuntavaiston tai heikentää niiden yleiskuntoa, ja aiheuttaa joskus jopa niiden kuoleman”, Byholm kertoo. Näissä tutkimuksissa linnuille on syötetty neonikotinoideilla peitattuja siemeniä.

Byholm ja tutkijakollegat etsivät neonikotinoidien jäämiä kahdesta aikuisesta mehiläishaukasta ja kahdeksasta poikasesta kesällä 2013. Samalla kun aikuisista mehiläishaukoista otettiin verinäytteet, niille laitettiin GPS-paikantimet, joiden avulla pystyttiin selvittämään alueet, mistä haukat hakevat ruokaa itselleen ja poikasilleen.

Tutkijat selvittivät samalla kuinka paljon kevätrypsiä ja rapsia kasvaa viiden kilometrin säteellä mehiläishaukkojen pesistä. Enimmillään rypsi- ja rapsipeltoja oli 7 prosenttia pinta-alasta pesien ympärillä. Mehiläishaukkojen verestä löytyi todennäköisemmin neonikotinoidien jäämiä alueilla, joilla rypsi- ja rapsiviljelmien pinta-ala oli suurempi, kuin alueilla, missä haukkojen pesät olivat kaukana pelloista.

Neonikotinoideilla on tarkoitus suojella muun muassa kevätrypsiä ja rapsia sekä metsäpuiden taimia tuhohyönteisten aihettamia vahinkoja vastaan. Torjunta-aineiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti kuitenkin muihinkin eläimiin, kuten pölyttäjähyönteisiin ja pikkulintuihin.

Suomalaistutkimus paljasti, että neonikotinoidit voivat päätyä myös päiväpetolintuihin. Vuosi sitten julkaistu espanjalaistutkimus löysi neonikotinoidijäämiä huuhkajan pesäpoikasista.

”Nykytiedon mukaan neonikotinoidien merkittävin vaikutus lienee pölyttäjien määrän väheneminen. Se tarkoittaa mehiläishaukoille vähenevää ravintotilannetta”, Byholm sanoo.

Tutkimus julkaistiin 15. toukokuuta 2018 Science of the Total Environment -tiedelehdessä.

mehiläishaukkaneonikotinoiditpölyttäjäkatopölyttäjät

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.