Uutiset

Sylvian joululaulun lintu on ehkä määritetty väärin

Kuva: Wilhelm von Wright / Wikimedia Commons

 

Zacharias Topeliuksen sanoittamaa Sylvian joululaulua lauletaan taas tänä jouluna väsymiseen saakka.  Mutta mitä laulussa sanotaan?

Topelius oli sanoitusta kirjoittaessaan lomalla Italiassa ja katseli Sisilian itärannikolla kohoavaa Etna-tulivuorta – Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, lauletaan. Lauha sää ja meren kimallus miellyttivät satusetää.

Topelius kaipasi kuitenkin kotiin ja kirjoitti kaihoisan joululaulun, jossa puhutaan häkkiin teljetystä laululinnusta. Sylvia viittaa kerttujen sukuun, johon kuuluvat Suomen pesimälajit mustapääkerttu (Sylvia atricapilla), lehtokerttu (S. borin), hernekerttu (S. carruca), kirjokerttu (S. nisoria) ja pensaskerttu (S. communis). Sylvian joululaulun on arveltu kertovan tarkalleen mustapääkertusta, joka talvehtii näistä lajeista ainoana Välimeren alueella ja jota on pitkään pyydetty Italiassa häkkilinnuksi. Häkkiin suljettu lintu houkuttelee sirkutuksellaan muita saman lajin edustajia, jotka voidaan sitten tappaa ja panna pataan. Näin Topelius olisi saanut aiheen säkeille Mut ylhäällä orressa vielä on vain / se häkki mi sulkee mun sirkuttajain.

Linnun lajimääritys on kuitenkin kaikkea muuta kuin varma.

Välimeren alueen pyyntiperinne ei katkennut Topeliuksen aikaan, vaan se näkyy hyvin Luonnontieteellisen keskusmuseon keräämissä rengaslöydöissä vuosilta 1913–2012. Sekä Suomessa rengastettuja mustapääkerttuja että lehtokerttuja on löydetty Rengastusatlaksen mukaan kuolleena Italiasta. Lehtokerttuja on kuitenkin löydetty huomattavasti enemmän (ks. kartta alla), sillä ne muuttavat Suomesta Välimeren yli troopiseen Afrikkaan, ilmeisesti paljolti Italian kautta, jossa laiton ansapyynti on kovaa. Karaistuneemmat mustapääkertut kulkevat itäistä reittiä ja jäävät osin jo Israelin ja Libanonin seudulle.

Oliko Sylvia siis sittenkin muuttomatkalla pyydystetty lehtokerttu?

”Kun siellä pyydystetään lintuja muuttomatkan varrella, voidaanhan siinä ottaa mikä laji vain – ja otetaankin. Sehän on selvä”, vastaa Suomen Luonnon avustaja, ornitologi Pertti Koskimies.

On siis ollut virhe ajatella Sylvian koskevan pelkästään Välimerellä talvehtivia mustapääkerttuja. Lehtokertun lisäksi pensas-, kirjo- ja hernekerttukin muuttavat Välimeren yli Afrikkaan, joten Topelius voisi puhua myös niistä.

Koskimies muistuttaa, että läntisen Euroopan mustapääkertut muuttavat kuitenkin suoraan kohti etelää. Kurkkaus norjalaiseen rengastusatlakseen varmistaa, että sikäläisiä mustapääkerttuja talvehtii pitkin Välimeren rannikkoa Espanjasta Turkkiin ulottuvalla alueella. Ruotsalaisetkin mustapääkertut muuttavat Balkanille, Italiaan, Tunisiaan ja Libyaan. Topelius saattoi siis nähdä Sisiliassa häkkiin teljetyn mustapääkertun, joka kuului jonkun muun maan pesimäkantaan.

”Tämähän on tyypillistä lähes kaikilla muuttolinnuilla, että Länsi-Euroopan linnut menevät läntisempää reittiä ja itäiset itäisempää. Se tiedetään meidän kalasääskilläkin”, Koskimies kertoo.

Ennen kuin Sylvian joululaulun lintulajista voi sanoa mitään varmaa, tarvitaan lisää tutkimustietoa.

 

Tapettuna löytyneet, Suomessa rengastetut lehtokertut

Kuva: Kuolleena löytyneet, Suomessa rengastetut lehtokertut 1913–2012. Neliöt, kolmiot ja pallot viittaavat eri kuukausiin, värit löydön ajankohtaan. / Luomus
Kuva: Tapettuina löytyneet, Suomessa rengastetut lehtokertut 1913–2012. Neliöt, kolmiot ja pallot viittaavat eri kuukausiin, värit löydön ajankohtaan. Vuoden 1990 jälkeen tapetut on merkitty punaisella, vuosina 1970–1989 tapetut violetilla ja ennen vuotta 1970 tapetut pinkillä. / Lähde: Rengastusatlas II, lainattu Luonnontieteellisen keskusmuseon luvalla.

 

Arkiston aarteitaVinkit
Arkiston aarteita: Oi kuusipuu

Joulukuusi on perua jo esikristillisellä ajalla yleistyneestä puiden juhlakäytöstä. Puun vihreys oli vertauskuva kasvulle ja hyvinvoinnille.

Vinkit
Tulkaas linnut kakulle!

Katso ohje: Talviruokinnan aloittamista voi juhlistaa pyöräyttämällä ensimmäisille nokkijoille siemen­kakun.

Vinkit
Joulukuusi kaipaa hoitoa

Kuusi on tullut Suomeen idästä ja se alkoi yleistyä vasta noin 6000 vuotta sitten, kun ilmasto viileni. Lue tästä myös joulukuusen hoito-ohjeet.