Vuodenajat

Talvipäivänseisaus on valon paluun alku

Kaamos väistyy Sallan Sorsatunturilla 2015. Kuva: Markus Sirkka.

 
Keskiviikkona 21.12. hiukan puolenpäivän jälkeen kello 12.44 on tärkeä hetki. Juuri tuolloin maapallo on kääntänyt pohjoisnapansa eniten poispäin Auringosta. Kaamos kurottaa pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirille. Päivä on nyt lyhimmillään ja yö pisimmillään. Kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla Aurinko on alamaissa eikä nouse eteläisessäkään Suomessa keskipäivällä kuin alle seitsemän asteen korkeuteen.

Sen sijaan eteläinen pallonpuolisko on valoisimmillaan. Niinkin etelässä kuin Kauriin kääntöpiirillä Australiassa, Madagaskarilla ja eteläisessä Brasiliassa Aurinko kiipeää zeniittiin eli taivaan laelle.

Mutta pohjoisen suurin pimeys merkitsee myös valoisan ajan paluuta. Talvipäivänseisaus on käännekohta pohjoiselle pallonpuoliskolle: sen jälkeen päivät alkavat vihdoin pidentyä.

Päivänvalo lisääntyy ensin verkkaisesti, siten kevättä kohden nopeutuen, kunnes kevätpäiväntasauksena 20.3. pohjoinen pallonpuolisko saa jo saman verran valoa kuin eteläinen. Ja sen jälkeen valon valtikka on pohjoisessa.

Otsikkokuvamme otti Markus Sirkka kaamoksen päättymisen aikaan Sallassa viime vuonna.

Uutiset
Valo voittaa: Kevätpäiväntasaus on sunnuntaina 20.3.

Huomenna sunnuntaina kello 6:30 on kevätpäiväntasaus. Silloin pohjoinen pallonpuolisko alkaa voittaa valossa etelän.

Toimituksen blogi
Nauttikaamme valosta: Vuoden pimein neljännes ohi

Tänään tulee kuluneeksi reilut 41 päivää talvipäivänseisauksesta ja samalla vuoden pimein tai ainakin lyhyimpien päivien neljännes on takana.

Säästöliekillä sään armoilla
Pimeyden päätepysäkki

Ja vaikka mä lasp olen syksyn vaan ja istuja pitkän illan, suoraan sanottuna suurin piirtein valehtelisin jos väittäisin, että tämä pimeys ei jo ota hermoon.