Rautjärven aseman luona kasvaa monta haapaa, joihin jäävät syksyllä lehdet paikoilleen. Tämä on tapahtunut ainakin kolmena talvena, vaikka seudun muista haavoista lehdet karisevat. Mistä tämä johtuu?

Sattumoisin samanlaisia puita on myös kotini lähellä Savitaipaleella Lennusjärven itärannalla, mistä kävelen talven mittaan kymmeniä kertoja. Varsin erikoinen on tunnelma tuulisena talviyönä, kun pimeässä pään yläpuolelta kuuluu lehtien havina ja jaloissa narskuu pakkaslumi.

Myös Luumäen Kivijärven rannoilla sekä 6-tien varressa Taavetissa olen nähnyt samanlaisia haapoja, joten ilmiö ei liene tavattoman harvinainen – tai sitten geenivirhe, joka estää haavan lehtien karisemisen, on kaakkoinen.

Kesävihannilla lehtipuilla on lehtiruodin tyvessä erityistä irtautumissolukkoa. Se irrottaa lehden kasvin omien hormonien ohjaamana, kun lehden ravinteet ovat siirtyneet silmuun ja varteen ja lehti on kuollut. Siinä vaiheessa kasvi on jo tulpannut irtautumissolukon lävistävät johtojänteet, joten lehden irtoaminen ei jätä kasvin pinnalle avointa haavaa, josta bakteerit tai sienet pääsisivät tunkeutumaan kasvin solukoihin.

Haavalla, jonka lehdet jäävät talveksi puuhun, irtautumissolukko on todennäköisesti puutteellisesti kehittynyt. Myös hormonitoiminnan häiriö voisi aiheuttaa sen, ettei irtautumissolukko kypsy. Kun ainakin minun seuraamissani puissa ruska on aivan normaali, voisi kuvitella hormonien toimivan normaaliin tapaan ja vian olevan rakenteissa.

Olen nähnyt myös hieskoivun, johon lehdet jäävät talveksi. On silmiinpistävän yleistä, että nuoriin tammiin jää talveksi lehtiä. Kun samat puut suuriksi vartuttuaan karistavat lehtensä normaaliin tapaan, on ajateltu, että nuorten puitten talvella kahisevat lehdet olisivat suojakeino hirvieläimiä vastaan (SL 11/98). Haavalla tällainen selitys ei tunnu uskottavalta, koska suuretkin puut pitävät lehtensä läpi talven.

haapa

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.