Uutiset

Venäjä suojeli jättisuon Siperiassa

Vasjuganin suota. Kuva Wikimedia Commons.

Venäjä on viime vuoden lopulla rauhoittanut koko Pohjoisen pallonpuoliskon suurimman yhtenäisen suoalueen ytimen Siperiassa. Vasjuganin valtiollinen suojelualue on kooltaan peräti 614 803 hehtaaria eli reilusti yli kaksi kertaa Koilliskaran kansallispuiston suuruinen alue.

Koko Vasjuganin suo- ja metsäalue on vielä paljon nyt suojeltua ydinaluetta laajempi kokonaisuus. Vasjuganin soihin lasketaan kuuluvaksi yli viisi miljoonaa hehtaaria eli Sveitsiä suurempi alue. Alueella sijaitsee soiden lisäksi satoja järviä.

Pääsiassa keidassuona tunnettu Vasjuganin suo sijaitsee Tomskin, Omskin ja Novosibirskin alueilla, Ob- ja Irtysh –jokien valuma-alueilla, eteläisessä Siperiassa. Vasjuganin suot muodostavat noin kaksi prosenttia maailman kaikista soista.

Alueella elää valtava määrä eläin- ja kasvilajeja, kuten suomalaisille tuttuja karhuja, hirviä, ilveksiä, riekkoja ja teeriä ja itäisen lajiston edustajia kuten soopeleita. Vasjugania on ehdotettu Unescon maailmanperintökohteeksi.

Suomen ja Venäjän soidensuojelun grand old man, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi on erityisen iloinen Vasjuganin suoalueen ytimen suojelusta. Ruuhijärvi ei ole käynyt itse paikalla, mutta muistelee kuulleensa näidenkin soiden suojelusta käydyn monenlaista kiistaa vuosien varrella.

”On siellä silloin ollut kuulemma mukana muutama suomalainenkin”.

”Vasjuganin suot ovat niin laajoja, että kerran kuulin kolmen tutkimusretkikunnan tutkineen suoaluetta kesällä pitkään yhtä aikaa. Yksikään retkikunnista ei tuona aikana koskaan tavannut toisiaan”.

Uutiset
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet luonnonsuojelutyötä

Suomen Luonto -lehti on varsinainen luonnonystävän aarreaitta. Mutta tiesitkö, että lehtitilauksellasi autat luontoa myös ihan konkreettisesti?

Uutiset
Hiipinän kansallispuisto perustettiin viimein Venäjälle

Yli 20 vuoden kamppailun jälkeen Venäjälle perustettiin Hiipinän kansallispuisto Kuolan niemimaan keskiosiin. Puisto on laajuudeltaan yli 80 000 hehtaaria.

Kolumnit
Anni Kytömäki
Takapihan kautta maailmalle

Olen tullut siihen tulokseen, että nimby-ilmiö on tärkeä, jopa välttämätön osa havahtumisen prosessia, jonka seurauksena ihminen päätyy luonnonsuojelijaksi.