Johanna Mehtola

Toimittaja
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Julkaistu numerossa

Suomen Luonto 6/2017

Uusinta tietoa lepakoiden kiehtovasta elämästä löydät lehden sivuilta 14–23. Kannen kuvasi Hannu Mänty.
MAINOS
Uutiset

Video: Auringon pinnalla tapahtuu

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta. Kuva: Susanna Kekkonen

 
Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta, jotta purkausten ennustaminen olisi tarkempaa.

Kilpuan tutkimuskohteen Auringon halkaisija on noin 1,4 miljoonaa kilometriä ja Maan noin 12 700 kilometriä. Auringon kokoisen pallon sisään voisi heitellä yli miljoona Maapalloa ja vieläkin jäisi tilaa. Aurinko on siis valtava jättiläinen, jolla on ikää noin viisi miljardia vuotta. Sen oletetaan toimivan vielä toiset viisi miljardia vuotta. Aurinkokin on siis keski-iässä oleva tähti.

Tähän mennessä voimakkain dokumentoitu purkaus Auringossa oli vuoden 1859 Carringtonin myrsky, jolloin silloisen teknologian huipputuotteet, lennättimet sekosivat Maassa. Myös vuonna 2012 Auringossa tapahtui Carringtonin myrskyn kokoluokkaa oleva purkaus. Se ei kuitenkaan osunut Maahan. Aurinko on aktiivinen 11 vuoden välein ja seuraava maksimi on odotettavissa vuoden 2024 tienoilla.

Katso Nasan video vuoden 2012 voimakkaasta Auringon purkauksesta:

Lue lisää apulaisprofessori Emilia Kilpuan tutkimuksesta ja Auringosta 17.8. ilmestyneestä Suomen Luonnosta.

Vinkit
Lue vinkit auringonottoon

Auringon ultraviolettisäteiltä on syytä suojautua, mutta suoja-aineissakin piilee vaaransa. Lue kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousan vinkit auringonottoon ja aurinkovoiteiden hankintaan.

Uutiset
Valo voittaa: Kevätpäiväntasaus on sunnuntaina 20.3.

Huomenna sunnuntaina kello 6:30 on kevätpäiväntasaus. Silloin pohjoinen pallonpuolisko alkaa voittaa valossa etelän.

Uutiset
Auringon armoilla

Auringon toiminnasta riippuvaista avaruussäätäkin voi ennustaa. Ja Suomessa tiedetään, miten. Ilmatieteen laitoksen Uudet havaintomentelmät -yksikössä on tutkimusprofessori Minna Palmrothin johdolla kehitetty Vlasiator-aurinkosääsimulaatio, joka mallintaa avaruussäätä ennätystarkasti.