Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta tutkii Auringon koronassa tapahtuvien purkausten magneettista rakennetta, jotta purkausten ennustaminen olisi tarkempaa.

Kilpuan tutkimuskohteen Auringon halkaisija on noin 1,4 miljoonaa kilometriä ja Maan noin 12 700 kilometriä. Auringon kokoisen pallon sisään voisi heitellä yli miljoona Maapalloa ja vieläkin jäisi tilaa. Aurinko on siis valtava jättiläinen, jolla on ikää noin viisi miljardia vuotta. Sen oletetaan toimivan vielä toiset viisi miljardia vuotta. Aurinkokin on siis keski-iässä oleva tähti.

Tähän mennessä voimakkain dokumentoitu purkaus Auringossa oli vuoden 1859 Carringtonin myrsky, jolloin silloisen teknologian huipputuotteet, lennättimet sekosivat Maassa. Myös vuonna 2012 Auringossa tapahtui Carringtonin myrskyn kokoluokkaa oleva purkaus. Se ei kuitenkaan osunut Maahan. Aurinko on aktiivinen 11 vuoden välein ja seuraava maksimi on odotettavissa vuoden 2024 tienoilla.

Katso Nasan video vuoden 2012 voimakkaasta Auringon purkauksesta:

Lue lisää apulaisprofessori Emilia Kilpuan tutkimuksesta ja Auringosta 17.8. ilmestyneestä Suomen Luonnosta.

Auringon purkausaurinkoaurinkotutkimusEmilia Kilpuakorona

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.