Juhis Ranta

Toimitusharjoittelija
Suomen Luonnon toimitusharjoittelija tammikuusta maaliskuun loppuun. Kirjoittaa ja valokuvaa juttuja sekä hoitaa kaikenlaisia toimituksen töitä. Haaga-Helian journalismin opintojen ohella Juhis nauttii musisoinnista ja luontoretkeilystä.
Uusin numero

Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Kärsäkäsmäisen kuvasi Sami Karjalainen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Viikon laji

Viikon laji: Pääsiäispupu

Pääsiäsipupu. Kuva: Wikimedia Commons

 
Pääsiäispupu tai pääsiäisjänis on toisinaan värikäs ja toisinaan vain värikkäästi pukeutunut jäniseläin jota tavataan lähinnä keväisin. Erikoislaatuisen siitä tekee se, että se munii värikkäitä munia. Pääsiäispupun munat ovat toisinaan suklaisia.

Eläimen munimiskäyttäytyminen vaihtelee. Se hiipii usein salaa asuntoihin, missä asuu lapsia ja munii erilaisiin piiloihin. Pääsiäisen aikoihin lasten kannattaakin etsiä asunnon piiloista suklaisia munia. Toisinaan se valitsee kauniin kulhon ja laskee kasan munia kulhoon.

Ensimmäiset pääsiäispupu havainnot, mistä on kirjallisia mainintoja, on tehty 1600-luvulla Saksassa. Tällöinkin se on jättänyt jälkeensä munia, mutta sen on havaittu munivan itse ensimmäisen kerran 1800-luvulla Yhdysvalloissa.

Pääsiäsipupu tunnetaan ainakin koko läntisessä maailmassa. Australia, missä on tunnetusti muutenkin hyvin ainutlaatuinen lajisto, on tässä poikkeus. Australiasta löytyy pääsiäispupun tavoin toimiva pussimäyrä, joka niinikään jättää jälkeensä makeismunia. Jänikset ovat Australiassa haitallinen vieraslaji.

Lepus paschaus

Luokittelu: Jäniseläin

Koko: Vaihtelee paljon yksilöittäin. Yleisimmin välillä 34–60 cm ja 1,5–5 kg

Jäljet: Kuten tavalisillakin jäniksillä, mutta toisinaan se loikkii vain taka jaloilla

Ravinto: Rairuoho, ohra ja vehnä oras. Syö myös voikukkia, ruohoa ja porkkanoita.

Lisääntyminen: Pääsäispupun voisi sanoa lisääntyvän kuin jänisten.

Levinneisyys: Yleinen kaikkialla läntisessä kulttuurissa Australiaa lukuunottamatta.

Tiesitkö? Pääsiäispupua pidetään myös hedelmällisyyden symbolina. Jäniksen nopea lisääntyminen yhdistettynä muniin tekee siitä erittäin väkevän hedelmällisyyssymbolin.

Viikon laji
Suopursu talvisella Torronsuolla. Kuva: Juhis Ranta
Viikon laji: Suopursu

Suopursu (Rhododendron tomentosum) on hyvin tyypillinen rämevarpu. Nimensä mukaisesti se viihtyy monenlaisilla soilla. Kun Suomesta lähdetään länteen päin, niin suopursun esiintyminen on koko ajan harvinaisempaa. Idässä sitä esiintyy aina Siperiassa Tyynenmeren rannikolla saakka.

Viikon laji
Viikon laji: Salaperäinen pulputtaja

Seisoin joitakin vuosia sitten pajukkoa, vadelmaa ja muuta matalaa kasvillisuutta puskevalla joutomaa-aukiolla Järvenpäässä. Toisella puolella näkyi pientaloasutusta, toisella laidalla kasvavasta sekametsästä raikasi moninainen linnunlaulu.

Viikon laji
Teisti. Kuva: Pekka Tuuri
Viikon laji: Teisti

Teisti (Pholis gunnellus) on hiljattain päätynyt uutena kalana ennätyskalojen listalle. Teisti ui Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen verkkoon vesistöntarkkailun yhteydessä Porin Tahkoluodon edustalla. Nalkkiin jäänyt teisti oli 18,6 cm pitkä.