Voikukkaa (Taraxacum officinale) pidetään monesti kiusankappaleena puutarhassa ja pihalla. Se on kuitenkin myös arvostettu kauppayrtti, jota voidaan käyttää ruuanlaitoissa monipuolisesti.

Kaikkien tuntema voikukka on lehtiruusukkeellinen monivuotinen kasvi joka on kehittänyt lisääntymistavan ilman pölytystä: sen kukinto tuottaa siemeniä, joita tuuli vie uusille kasvualueille. Hyvän lisääntymiskykynsä ja sopeutumisominaisuuksiensa ansiosta voikukkaa tavataan koko maassa. Suomessa voikukkia on yli 400 lajia.

Varsinkin nuoret kirkkaan vihreät sileälaitaiset voikukanlehdet taipuvat moneksi keittiössä. Niitä voi käyttää sellaisenaan salaatissa, leivän päällä, kesäisessä smoothiessa tai munakkaassa. Lehdet sopivat hyvin myös keittoihin, marinadeihin ja muhennoksiin. Lehdet kannattaa kerätä alkukesästä, etelässä ennen juhannusta ja Lapissa heinäkuun puoleenväliin mennessä.

Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus

Voikukanlehdissä on muihin salaattikasveihin verrattuna huomattavan paljon C ja A-vitamiineja. Lehdet sisältävät myös runsaasti kivennäisaineita, rautaa ja kalsiumia.

Suuremmat sahalaitaiset lehdet ovat nekin käyttökelpoisia, mutta voivat olla maultaan liian kitkeriä ruoanlaittoon. Salaatteja varten lehden paksumpi keskiosa kannattaa poistaa mikäli kitkeryys haittaa.

Voikukasta voi käyttää mykeröt, jotka sopivat salaattiin ja juomien valmistamiseen. Keväällä tai myöhään syksyllä poimittava voikukan juuri sopii käytettäväksi mausteena tai yrttiteen valmistamiseen. Voikukkaa voi myös säilöä pakastamalla tai kuivaamalla lehtiä.

Voikukalla on kansanperinteessä tunnettu monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vanha kansa tuntee varsinkin voikukan juuren sappirohtona ja ruoansulatusta edistävänä ja ummetusta poistavana kasvina. Lehtien puolestaan on sanottu edistävän virtsaneritystä, auttavan munuaisvaihoihin sekä reumaan. Voikukan maitiaisnestettä on käytetty muun muassa syylien poistamiseen. Länsimaissa terveysvaikutukset ovat miltei unohtuneet, mutta Aasiassa voikukkaa käytetään rohdoksi moneen vaivaan.

Voikukka

Taraxacum officinale

Heimo: Mykerökukkaiset
Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho
Koko: 10-50 cm
Varsi: Ontto, lehdetön, suora, sisältää maitiasinestettä
Lehdet: Kasvavat tyviruusukkeena, laidat vaihtelevasti pariliuskaisia
Kukka: Kehtosuomut suojaavat mykeröitä, joista puhkeaa keltainen kukka.
Kukinta: Touko-kesäkuu
Levinneisyys: Koko maassa

hyötykasvikauppayrttiruokavillivihanneksetvillivihannesvilliyrttivoikukka

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.