Suora linja

Voisiko Suomi olla energiaomavarainen?

Kuva: Sergei Karpukhin / Lehtikuva / Reuters

Venäjä on käyttänyt useaan otteeseen niin sanottua ”kaasuasetta” eli kiristänyt tuontienergiasta riippuvaista Ukrainaa kaasun hinnalla. Suomen käyttämästä öljystä tuotiin vuonna 2012 peräti 89 prosenttia Venäjältä, maakaasusta kaikki ja myös merkittävä osa ydinvoimaloiden uraanista. Onko tämä riippuvuus venäläisestä energiasta meille riski?

Suomi on tuonut Venäjältä energiaa vuosikymmeniä eikä kuljetuksissa ole ollut ongelmia. Nesteen politiikka on ollut monipuolista ja yhteydet muihinkin energiatoimittajiin ovat kunnossa. Suomi on pieni maa, eikä meillä voida ajatella täysin omavaraista energian tuotantoa. Ukrainan tilanne on toinen, heillä ei ole vaihtoehtoa Venäjän energialle.

Saksan puolustusvoimien Bundeswehrin mukaan öljyn tuotantohuippu ohitetaan muutamassa vuodessa. Onko Suomi varautunut halvan öljyn loppumiseen ja siihen, että Venäjä hallinnoi suurta osaa niukkenevista energiaresursseista?

Öljyn loppumisesta on puhuttu vuosikymmeniä. Se on energiayhtiöille suoranainen taivaan lahja hintojen pitämiseksi korkeina.

Ydinvoimaa on vastustettu lähinnä ekologisin syin, mutta onko lähellä Venäjän hallintoa olevan Rosatomin mukanaolo Fennovoiman ydinoimahankkeessa Suomelle strateginen uhka?

Miksi Rosatom olisi uhka? Neuvosto- rakenteiset Loviisan ydinvoimalat ovat toimineet erinomaisesti.

Käytämme miljardeja vuodessa tuontienergiaan. Laaja professorityöryhmä esitti hiljattain, että Suomen pitäisi kääntää tämä kotimaiseksi kysynnäksi ja pyrkiä energiaomavaraiseksi vuoteen 2050 mennessä. Onko tämä mahdollista?

Täydellinen omavaraisuus olisi teknisesti mahdollista, mutta se olisi taloudellisesti absurdia.

Luolasto-näytelmän juuret ovat syvällä

Näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Laura Ruohosen uutuus Luolasto sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa maaliskuun alussa. Näytelmä tarttuu synkkään aiheeseen, ydinjätteen loppusijoitukseen. Ajankohtainen ja tärkeä aihe, mutta miten se taipuu teatteriin? Mikä sai Ruohosen ottamaan riskin?

Kolumnit
Nikkanen: Mihin unohtui Suomi-kuva?

Suomalaiset suot ovat nauttineet kansainvälisestä huomiosta lähinnä loppukesäisin. Silloin suopotkupallon MM-kisat esiintyvät ulkomaisten medioiden Suomi-eksotiikkaa tarjoilevissa kevyissä jutuissa. Lokakuussa arvostettu yhdysvaltalainen Foreign Policy -lehti julkaisi erilaisen suojutun. Se käsitteli suomalaisen turveteollisuuden ympäristövaikutuksia, hiilidioksidipäästöjä, tuhoutuneita vesistöjä. ”The Peat Monster”, kuului reportaasin otsikko: turvehirviö.

Kolumnit
Tappaako uusi diili politiikan?

Vuonna 2020 kanadalaisen yhtiön kaivokselta hulahtaa valtava määrä myrkkykemikaaleja luontoon Lapissa. Suomen hallitus asettaa menetelmää käyttävät kaivokset toimintakieltoon ja ryhtyy paikkaamaan kaivoslain porsaanreikiä, joiden avulla turmakaivos oli saanut toimintaluvan puutteellisin selvityksin.