Anna Tuominen

Toimitusharjoittelija
Suomen Luonnon toimitusharjoittelija kesän 2018 ajan. Kirjoittaa monenlaisia juttuja ja kuvittaa valokuvaamalla. Hulluna lajeihin, oli kyseessä sitten lintu, kasvi tai hyönteinen. Opiskelee Jyväskylän yliopistossa ympäristötiedettä, ekologiaa ja suomen kieltä.
Uusin numero

Suomen Luonto 5/2018

on upea suuri kesänumero! Kannen nuoren mäyrän kuvasi Nina Mönkkönen.
VILLIVIHANNES_banner_suomenluonto_300x200

Sovelluksen avulla voit tunnistaa 30 erilaista kasvia ja kokata 90 herkullista annosta Sami Tallbergin resepteistä. Tuotot käytetään luonnonsuojelutyöhön.

MAINOS
Uutiset

YK:ssa luonnon monimuotoisuussopimuksesta vastaava Cristiana Paşca Palmer on parantumaton optimisti

Cristiana Paşca Palmer suhtautuu haasteisiin myönteisesti. Kuva: Anna Tuominen

 
Cristiana Paşca Palmer on YK:n apulaispääsihteeri sekä YK:n monimuotoisuussopimuksen kärki. Suomeen hän on tullut avatakseen Euroopan laajuisen luonnonsuojelubiologian konferenssin, joka järjestetään Jyväskylässä tällä viikolla. Hän näyttää lehdistötilaisuudessa rennolta ja hyväntuuliselta, vaikka puhumme taantuvasta monimuotoisuudesta.

Vuonna 2010 Japanin Nagoyassa hyväksytyn maailmanlaajuisen strategian tavoitteena oli pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Aika alkaa olla lopussa, mutta toteutuneet toimenpiteet eivät vastaa tavoitteen mittasuhteita.

”Tutkimukset osoittavat, ettemme ole pysäyttämässä biodiversiteetin hupenemista. Siihen on monta syytä, esimerkiksi väestön kasvamisen aiheuttama paine ja ilmastonmuutos vaikuttavat joidenkin ekosysteemien tilaan”, Paşca Palmer kertoo.

Hän arvioi köyhtyvän monimuotoisuuden olevan ihmiskunnalle vielä ilmastonmuutostakin isompi uhka.

”Emme edes tiedä kaikkia niitä lajeja, jotka menetämme”, hän huomauttaa. ”Monimuotoisuus on toisiinsa linkittyvien osien verkko. Jos yhdessä osassa menee jotain pieleen, syntyvä ketjureaktio voi romahduttaa koko sen rakenteen, joka mahdollistaa olemassaolomme.”

Ratkaisun Paşca Palmer uskoo löytyvän tietoisuuden kasvattamisesta. Nyt lajeja katoaa kenenkään huomaamatta, ja harva ymmärtää, miten riippuvainen niistä ihminen on. Esimerkkeinä keskeisistä luonnon tuottamista hyödyistä Paşca Palmer mainitsee hyönteispölytyksen, maaperän mikrobien hajotustoiminnan ja puhtaan hengitysilman.

”Luonnon monimuotoisuuden täytyy olla osa päivittäistä elämäämme ja kulutusvalintojamme. Sen täytyy näkyä poliittisessa päätöksenteossa ja yritystoiminnassa”, Paşca Palmer alleviivaa. ”Olen huolissani siitä, että aikaikkuna toimimiseen kaventuu vauhdilla. Kaikkien täytyy ymmärtää, miten kiire tällä asialla on”, hän jatkaa.

Suurista uhkakuvista huolimatta Paşca Palmer vakuuttaa, että syitä optimismiin löytyy.

”Olen parantumaton optimisti, arvostan kaikkia positiivisia mahdollisuuksia. Olen työskennellyt aiheen parissa kauan ja nähnyt paljon edistystä. Pidän myönteisen asenteen tekemällä asioita, edistymisestä tulee hyvä olo.”

Kun strategia vuonna 2020 päättyy, suunnitellaan uusi. Tavoite tulee olemaan vähintään yhtä korkealla kuin nykyisessä strategiassa, sillä se on ainoa mahdollisuutemme ja kaikesta huolimatta yhä saavutettavissa.

Uutiset
Espoon yleiskaava uhkaa arvokasta Högabergetin metsää

Espoon Mynttilässä sijaitseva Högaberget on arvokas metsäalue, jonka kruunaavat omaleimaiset upeat vanhat männyt ja kelot. Lähes sadan hehtaarin metsäalueen eläimistö, puusto ja muu kasvillisuus luovat alueelle erämaisen leiman. Nyt Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava uhkaa alueen upeaa luontoa.

Kolumnit
Aitoa maailmantuskaa

Mihin ihmiskunnan toiminta maapallollamme johtaa? Jos monimuotoinen elämä jatkaa tuhoutumistaan, se on ihmiskunnankin loppu. Vai pitäisikö jaksaa uskoa, että ihmisellä riittää älyä estää katastrofi?

Kolumnit
Tuleeko Hannukaisen kaivos – Tornionjoki vaarassa?

Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta.