Ylhäältä alas: Pukinsarvi (aito). Paimensoittu, materiaalit koiranheisipuu, koivun tuohi ja leppä. Lulletti, materiaalit koivu ja koivun tuohi, pellavaöljy.

Novgorodin lyyrakantele. Novgorodin kaivauksista löydetty 9-kielinen lyyrakantele. Kantele on ajoitettu 1200-luvulle. Kanteleessa on lyyrasta tuttu käsiaukko, jonka kautta kieliä näppäillään tai sammutetaan vasemmalla kädellä ja oikealla kädellä rämpytetään kieliä kannen puolelta. Lyyrakanteleessa on linnunpääkaiverrus. Alkuperäisen soittimen kansi ei ole säilynyt ja ääniaukkoon on kaiverrettu Novgorodista löydetyn rannerenkaan kuvan mukainen kanteleensoittaja. Koppa ja kansi mäntyä, viritystapit vaahteraa, kielet pronssia.

Viikinkilyyra joka on löydetty Sutton Hoosta, Englannista. Soitin on ajoitettu 600-luvulle. Soittimen koppa on haavasta, kansi vaahterasta ja talla ebenpuusta. Viritysavain on hirvensarvesta ja koristeisiin on käytetty pronssia, kultaa, hirvensarvea ja granaatti-nimistä kiveä.

Rauno Nieminen soittaa rakentamaansa karjalaista jouhikannelta, jossa on käytetty leppää, kuusta, vaahteraa ja pihlajaa. Jouhet ovat hevosen häntää.

Perinteinen hawaijilainen sopraanoukulele. Malli on 1800-luvulta. Kaula, sivut kansi ja pohja loimupihlajaa, talla pähkinäpuuta, otelauta ruusupuuta ja satulat luuta.

Rauno Nieminen kovertaa puolalaista lyyrakannelta, jonka nimi siellä on geśle. Materiaalina on mänty. Soitin on löydetty Gdanskista vuonna 1949 ja se on ajoitettu vuodelle 1250–1275.

Talharpa Viron Vormsin saarelta. Materiaalit, mänty, kuusi, vaahtera, hevosen häntä.

Rauno Niemisen kehittämä mäntyhuilu, joka perustuu vanhoihin mäntyhuiluihin. Materiaalit mänty, omenapuu ja tuohi.