Tuiskuinen, voimakas lumimyräkkä loi aivan erityisen tunnelman hiiripöllön metsään ja suolle. Hiiripöllö on aiemmin tunnettu myös nimellä hiiriäispöllö ja haukkapöllö. Se on erityisesti Lapin ja Itä-Suomen pöllö.
Pöllöjen kiintoisasta sukukunnasta hiiripöllö on siitä hauska, että se liikkuu päivällä. Kun hiiripöllöllä lisäksi on pöllöksi aika pitkä pyrstö, vatsassa selvä poikkijuovitus ja se lentää aika suoraviivaisesti, on sitä aiemmin osuvasti kutsuttu myös haukkapöllöksi.
Etelä-Suomessa kannattaa nyt pitää silmänsä auki hiiripöllöjen varalta. Nämä tuikeailmeiset kaverit ovat tänä syksynä liikkeellä poikkeuksellisen aikaisin.
Hiiripöllö on Suomessa pohjoinen pöllölaji, jonka vakituisinta aluetta ovat Lappi, Peräpohjola, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Hiiripöllö on haukkamaisen pitkäpyrstöinen, solakka pöllö. Hiiripöllön soidinääni on nopeaa pulinaa ”ululululu…”, joka voi välillä hieman nousta ja laskea. Opi tunnistamaan hiiripöllön ääni!
Hiiripöllöjen vaellus on ollut ennätyksellisen runsas. Näitä ”taigapöllöjä” on havaittu eteläisessä Suomessa jo tuhansia ja liikkeellä lienee vielä huomattavasti enemmän. Mutta mitä hiiripöllöt täällä syövät? Tässäpä kaksi hieman epätavallista havaintoa Mäntästä, jossa Markku Saarinen seurasi hiiripöllön saalistusta.
