Aihealue: linnun ääni

ArtikkeliUutiset
Kuuntele: Kesäyön ääniä

Ammattiluontokuvaaja ja kirjoittaja Mauri Leivo valvoi kesäyön ja näki ja kuuli kaikenlaista.

ArtikkeliVuodenajat
Kottaraiset kirsikkapuussa

Kottaraiset kerääntyvät syksyn lähetessä suuriin parviin. Kuuntele, miten monisatapäinen kottaraisparvi kitisee, kujertaa ja surisee parveillessaan kirsikkapuussa.

ArtikkeliVuodenajat
Liro sanoo liro

Monen linnun ääni antaa vihjeen sen nimestä.

Video
Lintukaraoke: Taivaanvuohi

Taivaanvuohen soidinlaulussa mähähähähähä-ääni muodostuu koiraan pyrstösulista linnun lentäessä syviä lentoratoja taivaalla

ArtikkeliUutiset
Siivet kantavat taas

Suomen kansallislintu laulujoutsen on voimissaan. Varmimmin laulujoutsenen tapaa pesimäaikaan reheviltä järviltä ja lahdilta. Syksyisin isot vaaleat viivyttelevät suurin joukoin muun muassa merenlahdissa ja sisävesien virtapaikoissa. Talven tullen ne muuttavat sulien perässä etelämmäksi. Kuuntele laulujoutsenen ääntä!

ArtikkeliVuodenajat
Kukkuu juhannusta!

Mökillä tai muuten luonnon helmassa juhannusta viettävät voivat nauttia käen kukunnasta – ja ihmetellä sen toistakin ääntä. Kukuntaa voi kuulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, mutta jotenkin yöttömässä yössä se tuntuu kaikkein sykähdyttävimmältä. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Rantakanojen rytmejä

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia. Luhtakana vetelee gyk-gyk-gyk-pohjaisia, rytmiltään vaihtelevia sarjoja. Luhtahuitilla puolestaan on tasaisen iskeviä piiskansivalluksia, jotka voivat jatkua tuntikausia lyhyin tauoin. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Satakieli laulaa klassista

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Satakieli seuraa melko uskollisesti partituuria. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Kaulushaikaran puhallinsooloja

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Kaulushaikara asustaa eteläisen Suomen lintuvesien tiheissä ruovikoissa. Ruskeasävyinen haikara on hyvin piilotteleva, ja useimmiten sen paljastaa kumea puhallusääni, jota on verrattu siihen kuin puhaltaisi pulloon. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Viitakerttunen improvisoi

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa Monet lintuharrastajat pitävät viitakerttusta maamme parhaana laulajana. Se on häkellyttävän taitava matkija ja mestarillinen improvisoija, lintumaailman jazzmuusikko. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Ruokokerttunen vetää punkia

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Kuuntele ruokokerttusen rätisevää, punkmaisen pelkistettyä ja energisesti etenevää laulua.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Käki kukkuu latvuston kätköissä

Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on itse aikoinaan varttunut. Suomessa leppälintu on yleisin käen kasvattajalaji, mikä on ainutlaatuista koko Euraasiassa, ja siksi meikäläiset leppälintukäet ovat geneettisesti aivan oma haaransa käkien kehityshistoriassa.

Video
Lintukaraoke: Lapinpöllö

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Lapinpöllön “Bvu, bvu, bvu” -säettä tulee laulaa kumeasti ja syvän pumppaavasti huhuillen.

Video
Lintukaraoke: Kirjosieppo

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kirjosiepon imitointi vaatii jo jonkin verran treeniä.

Video
Lintukaraoke: Naurulokki

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Naurulokin “kekeke”-ääni on nopeaa ja terävää.

Video
Lintukaraoke: Sepelkyyhky

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kuinka onnistuu sepelkyyhky? Du-duuh!

Video
Lintukaraoke: Kurki

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä – se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kurjen usein lennossa kuuluvien “krraa” ja “krruu” -äänten tulee olla syviä, kaikuva ja rullaavia.

Video
Lintukaraoke: Helmipöllö

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä - se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Helmipöllön “pu-pu-pu” -ääntä tulee imitoida kovalla äänenvoimakkuudella. Kokeile!

Video
Lintukaraoke: Kuikka

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä - se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Kuikan tunnettua “kuui-ko-kuui-ko” -laulua tulee imitoida kolkon kauniisti ja rytmikkäästi viheltäen. Kokeile!

Video
Lintukaraoke: Peippo

Suomen Luonto julkaisee yhdeksänosaisen Lintukaraoke-sarjan netissä. Lintukaraoke on hauska tapa opetella linnun ääniä - se yhdistää translitterointeja, kuuntelua ja matkimista. Peippo lauletaan sitkeästi toistaen, terhakasti, soivasti ja raikuvasti. Kokeile!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Mustarastas on syväntumma huiluniekka

Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Naurulokin kirkuva ääni

Lokkikoulussa vuorossa naurulokki. Naurulokin tunnistaa kesäasussaan varmimmin tummanruskeasta päästä. Naurulokki pesii yleisenä koko maassa, Lapissa vähälukuisena.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Sirittäjän laulu kiihtyy loppua kohden

Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti- ja sekametsiä ja viihtyy erityisesti esimerkiksi koivua kasvavassa, rehevässä kuusimetsässä. Sirittäjä harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, eikä kovin yleisesti pesi juuri Oulua korkeammalla. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Tiltaltin laulu etenee ryhdikkäästi

Tiltaltti on saanut nimensä laulustaan, jossa lintu tiputtelee “tilt talt talt tilt tylt tilt talt…” Sarja etenee kirkkaan ryhdikkäästi, eikä laulua voi kovin helposti sekoittaa muihin Suomen lajeihin. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Töyhtöhyyppä on kevätpellon akrobaatti

Töyhtöhyypät palaavat Länsi-Euroopasta varhaisimpien muuttolintujen joukossa peltoaukeiden ensimmäisille pälville, mutta takatalvet pakottavat ne monena keväänä perääntymään vielä kerran Suomenlahden taakse.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Kevään kuuluvin fanfaari!

Keväisin laulujoutsenten pesimävesiltä kaikuu kova metakka, kun reviirinomistajat karkottavat liian lähelle tunkeutuvia uudispareja loitommalle. Vapun jälkeen kailotus lakkaa, sillä reviirinrajat on käyty ja emot piileskelevät nyt pesiensä luona. Kuuntele komea ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Titityy, tity vai tyy – miten talitiainen laulaa?

Talitintit laulavat nyt kevättä! Tintin on oletettu siirtymeen titityy-säkeestä lyhyempään ja ehkä paremmin hälyn joukosta kuuluvaan tity-säkeeseen. Kerro meille, sanooko oman alueesi talitiainen titityy vai tity tai jotain muuta. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Lapinpöllö

Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme, jopa 70 senttiä pitkä. Lapinpöllön soidinääni on vaimeneva, hyvin kumea puuskutus ”huh-huh-huh…”, tavallisesti 8–12-tavuinen. Kuuntele lapinpöllön ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Sarvipöllö

Sarvipöllö muistuttaa huuhkajaa, mutta on alle 40-senttinen. Se pesii peltojen tuntumassa Etelä- ja Keski-Suomessa, siellä täällä Kainuusta Perämeren perukkaan. Opi tunnistamaan sarvipöllön ääni!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Suopöllö

Suopöllö on sarvipöllön ohella ainoa muuttava pöllömme. Suopöllön soidinääni hitaasti puuskuttava, 10–20-tavuinen ”pu pu pu…”, johon naaras vastaa usein rääkäisevällä ”khreäh”-äänellä. Kuuntele!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Lehtopöllö

Lehtopöllö on lyhytpyrstöinen, liki 40 senttiä pitkä pöllö. Lehtopöllö pesii eteläisimmässä Suomessa Satakuntaa, Hämettä ja Etelä-Karjalaa myöten. Kuuntele lehtopöllön ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Hiiripöllö

Hiiripöllö on Suomessa pohjoinen pöllölaji, jonka vakituisinta aluetta ovat Lappi, Peräpohjola, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Hiiripöllö on haukkamaisen pitkäpyrstöinen, solakka pöllö. Hiiripöllön soidinääni on nopeaa pulinaa ”ululululu…”, joka voi välillä hieman nousta ja laskea. Opi tunnistamaan hiiripöllön ääni!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Tunturipöllö

Tunturipöllöt vaeltavat pitkin Jäämeren rannikkotundraa ja Fennoskandian tunturiylänköjä sen mukaan, mistä ne löytävät tarpeeksi sopuleita pesiäkseen. Tunturipöllön soidinääni on matala ”hoo” tai ”aoo”, joka toistuu 2–6 kertaa sekunnin tai parin välein. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Helmipöllö

Helmipöllö viihtyy suurehkoilla havumetsäalueilla, joita kuusikkokorvet, suot ja pienehköt metsäpellot pirstovat. Soidinääni nouseva ”pu pu pu pu-pu-pu-pupu” . Opi tunnistamaan helmipöllön ääni!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Viirupöllö

Viirupöllö suosii syrjäseutujen iäkkäitä kuusi- ja koivuvaltaisia havu- ja sekametsiä hakkuuaukeiden, metsäpeltojen ja rantojen tuntumassa. Viirupöllön soidinääni on kumeasti haukkuva, kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Varpuspöllö

Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllö, vain punatulkun kokoinen. Se on päältä valkopilkkuisen ruskea, alta tummajuovaisen valkoinen. Opi tunnistamaan varpuspöllön viheltävä ääni!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Huuhkaja

Huuhkaja viihtyy kallioisilla ja rauhallisilla metsäseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Huuhkajan soidinääni matala, kumea kaksitavuinen ”huu-uu, huu-uu…”, joka toistuu 7–10 sekunnin välein. Kuuntele huuhkajan ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Laulujoutsenen lentoääni

Joutsenet kerääntyvät näin syksyisin yhteen suojaisiin lahtiin, soille ja pelloille. BirdLife Suomen Joutsenbongauksessa 26.–27.10. havaittiin yhteensä noin 52 200 laulujoutsenta. Kuuntele laulujoutsenen lentoääntä!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Närhen varoitus- ja kutsuääni

Krääh sanoo närhi, jonka tunnistaa hyvin tästä varoitus- ja kutsuäänestä – komean höyhenpuvun lisäksi.

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Selkälokin matala ja nopea kaklatus

Lokkikoulussa tutustutaan selkälokkiin. Selkälokista erotetaan neljä alalajia, joista nimialalaji (Larus fuscus fuscus) pesii Suomessa.

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Merilokin ääni on syvä ja möreä

Merilokki on lokeista suurin ja ylväin. Nimensä mukaisesti se pesii rannikolla ja muutamien suurimpien järvien saarilla sekä Pohjanmaan soilla. Jos lintuja on samalla alueella runsaammin, ne muodostavat pienen yhdyskunnan. Kuuntele Lokkikoulun ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Kalalokki kiljahtelee riemuisasti

Kalalokki on yleisin lokkimme. Tämän harmaasiiven kannaksi maassamme on arvioitu 80 000 paria, josta suurin osa, noin 55 000, pesii saaristossa. Kuuntele Lokkikoulun ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Pikkulokilla on nenäsointinen ja naakkamainen ääni

Pikkulokki on nimensä mukaisesti pieni ja siro lokki, joka muistuttaa naurulokkia sysimustine päineen ja niskoineen. Lokkikoulussa tutustutaan pikkulokkiin.

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Harmaalokki kaklattaa komeasti

Nimensä mukaisesti harmaanoloinen harmaalokki muistuttaa puvultaan kalalokkia, mutta on tätä selkeästi isompi, toiseksi suurin lokkimme heti merilokin jälkeen. Harmaalokki on myös kalalokkia rotevampi niin yleisolemukseltaan kuin nokaltaankin.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Tervapääsky on ilmanlintu vailla vertaa

Tervapääsky on sopeutunut ilmaelämään paremmin kuin mikään muu lintu, ja melkein koko elämänsä se ilmassa viettääkin. Viikatteenterän muotoiset siivet kirittävät tervapääskyn syöksyssä jopa 150 kilometrin tuntinopeuteen.

ArtikkeliUutiset
Löydä peltosirkku!

Peltosirkku taantuu Suomessa ja muualla Euroopassa nopeasti. Ilmiö on tunnettu jo pitkään. Syyttävä sormi osoittaa Pohjois-Afrikan ja Etelä-Euroopan metsästykseen.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Haarapääsky tuo kesän

Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Pajulinnun haikea vihellys täyttää metsät

Ensimmäiset pajulinnut palaavat trooppisesta Afrikasta eteläisimpään Suomeen vapun aikoihin ja alkavat oitis kuuluttaa elinpiirinsä valtauksesta mollisointuisella, loppua kohti laskevalla laulullaan. Pajulinnun haikeaa viheltelyä kuulee kaiken päivää touko-kesäkuussa.

ArtikkeliUutiset
Musiikkikriitikot arvioivat varpuslintujen taiteelliset kyvyt. Kuka laulaa itsensä voittajaksi?

Stereot humisevat, ja huoneeseen laskeutuu keskittynyt rauha: Hufvustadsbladetin taidemusiikkikriitikko Wilhelm Kvist sulkee silmänsä ja mutristaa huuliaan. Helsingin Sanomien Hannu-Ilari Lampila laskee päänsä käden varaan. Pitää olla aivan hiljaa. Kaiuttimista helähtää herkkä ääni: dudii fiFIU! fiii drrruuu drrruuu

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Kirjosieppo, pihapöntön uskollinen asukas

Vapun aikoihin pihapöntöllä soi uusi sävel: jankuttava, hidasrytminen ”tsiro-tsiro-tsipp-tsipp, tsiro-tsipp-tsiro…”. Oksalla seisoo terhakanoloinen mustavalkoinen kirjosieppo, joka kohauttelee siipiään ja nykii pyrstöään laulunsa tahdissa, pyrähtää hetkeksi pöntön lentoaukolle ja puikahtaa takaisin oksalle.