Talvivaellukselle lähteneen urpiaisparven voi löytää ruokailemasta lepästä tai koivusta.

Pyrstötiaiset ottavat oppia muilta tiaisilta.

Varpuspöllö on varpushaukan ohella lintulaudalla tavallinen saalistaja.

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Harmaapäätikka nakuttelee talipötköä syreenipuskassa miltei huomaamattomana. Jos sen pää ei koko ajan olisi liikkeessä, voisi tikka jäädä näkemättä.

Järripeippoja ja peippoja jää joka vuosi jonkin verran talvehtimaan. Ne hakeutuvat mieluusti ruokintapaikoille.

Pyrstötiaisesta tulee jostain syystä mieleen tikkari. Pitkä pyrstö on kuin tikku ja linnun pyöreä olemus kuin karkki.

Keltasirkku on värikäs ja varsin kookas lintulaudan vieras.

Lintulaudalla käy myös saalistajia. Varpushaukka pystyy usein yllättämään pikkulinnut, sillä se lentää matalalla ja kaartaa paikalle äkkiä.

Värikäs tikli on helppo tuntea isosta nokasta ja sitä kehystävästä punaisesta naamasta. Talviruokinnalla sille maistuvat auringonkukansiemenet ja murskattu pähkinä.

Vihervarpunen talvehtii Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta varsinkin leutoina talvina lintuja jää Suomeen.

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Mustarastas korkkaa laulullaan kevään. Sen ensisävelet muljauttavat sydäntä ja mieltä joka kevät.

Lintulaudoilla käyvät sekä varpuset että pikkuvarpuset.