Aihealue: luonnon ääni

ArtikkeliVinkit
Urosilves kutsuu naarasta

Kuuntele, kun urosilves kajauttaa kaksi kutsuhuutosarjaa. Ilveksen kiima-aikana maalis–huhtikuussa urosilves voi vaeltaa naaraita etsien jopa kymmeniä kilometrejä yhdessä yössä.

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Rantakanojen rytmejä

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia. Luhtakana vetelee gyk-gyk-gyk-pohjaisia, rytmiltään vaihtelevia sarjoja. Luhtahuitilla puolestaan on tasaisen iskeviä piiskansivalluksia, jotka voivat jatkua tuntikausia lyhyin tauoin. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Satakieli laulaa klassista

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Satakieli seuraa melko uskollisesti partituuria. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Kaulushaikaran puhallinsooloja

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Kaulushaikara asustaa eteläisen Suomen lintuvesien tiheissä ruovikoissa. Ruskeasävyinen haikara on hyvin piilotteleva, ja useimmiten sen paljastaa kumea puhallusääni, jota on verrattu siihen kuin puhaltaisi pulloon. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Viitakerttunen improvisoi

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa Monet lintuharrastajat pitävät viitakerttusta maamme parhaana laulajana. Se on häkellyttävän taitava matkija ja mestarillinen improvisoija, lintumaailman jazzmuusikko. Kuuntele!

ArtikkeliVuodenajat
Kesäyön ilmaiskonsertteja: Ruokokerttunen vetää punkia

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Hiljentynyt vuorokaudenvaihde tarjoaa upeita konsertteja hienojen tuoksujen täyttämässä konserttisalissa. Kuuntele ruokokerttusen rätisevää, punkmaisen pelkistettyä ja energisesti etenevää laulua.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Käki kukkuu latvuston kätköissä

Naaraan on haeskeltava jopa 15–20 leppälinnun, västäräkin, keltavästäräkin, niittykirvisen, järripeipon tai jonkun muun lajin pesää, jollaisessa naaras on itse aikoinaan varttunut. Suomessa leppälintu on yleisin käen kasvattajalaji, mikä on ainutlaatuista koko Euraasiassa, ja siksi meikäläiset leppälintukäet ovat geneettisesti aivan oma haaransa käkien kehityshistoriassa.

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Mustarastas on syväntumma huiluniekka

Täyteläinen, melodinen, sointuva, syväntumma. Näin mustarastaan laulua kuvaili linnunäänten tuntija Jussi Seppä lähes sata vuotta sitten. Silloin mustarastas oli Lounais-Suomen lehtojen vähälukuinen laulumestari, mutta nykyisin se pesii Lapin etelärajoille saakka. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Sirittäjän laulu kiihtyy loppua kohden

Sirittäjä viettää talvensa trooppisessa Afrikassa. Suomeen sirittäjät palailevat touko-kesäkuussa, kun hyönteisiä riittää taas syötäväksi. Se suosii valoisia lehti- ja sekametsiä ja viihtyy erityisesti esimerkiksi koivua kasvavassa, rehevässä kuusimetsässä. Sirittäjä harvinaistuu pohjoiseen mentäessä, eikä kovin yleisesti pesi juuri Oulua korkeammalla. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Tiltaltin laulu etenee ryhdikkäästi

Tiltaltti on saanut nimensä laulustaan, jossa lintu tiputtelee “tilt talt talt tilt tylt tilt talt…” Sarja etenee kirkkaan ryhdikkäästi, eikä laulua voi kovin helposti sekoittaa muihin Suomen lajeihin. Kuuntele ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Kevään kuuluvin fanfaari!

Keväisin laulujoutsenten pesimävesiltä kaikuu kova metakka, kun reviirinomistajat karkottavat liian lähelle tunkeutuvia uudispareja loitommalle. Vapun jälkeen kailotus lakkaa, sillä reviirinrajat on käyty ja emot piileskelevät nyt pesiensä luona. Kuuntele komea ääninäyte!

ArtikkeliVinkit
Kuuntele: Lapinpöllö

Lapinpöllö on huuhkajan jälkeen suurin pöllömme, jopa 70 senttiä pitkä. Lapinpöllön soidinääni on vaimeneva, hyvin kumea puuskutus ”huh-huh-huh…”, tavallisesti 8–12-tavuinen. Kuuntele lapinpöllön ääninäyte!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Laulujoutsenen lentoääni

Joutsenet kerääntyvät näin syksyisin yhteen suojaisiin lahtiin, soille ja pelloille. BirdLife Suomen Joutsenbongauksessa 26.–27.10. havaittiin yhteensä noin 52 200 laulujoutsenta. Kuuntele laulujoutsenen lentoääntä!

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Närhen varoitus- ja kutsuääni

Krääh sanoo närhi, jonka tunnistaa hyvin tästä varoitus- ja kutsuäänestä – komean höyhenpuvun lisäksi.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Tervapääsky on ilmanlintu vailla vertaa

Tervapääsky on sopeutunut ilmaelämään paremmin kuin mikään muu lintu, ja melkein koko elämänsä se ilmassa viettääkin. Viikatteenterän muotoiset siivet kirittävät tervapääskyn syöksyssä jopa 150 kilometrin tuntinopeuteen.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Haarapääsky tuo kesän

Pääskysestä ei päivääkään, sanoi vanha kansa kesää odottaessaan. Totta onkin, että pääosa pääskysistämme saapuu Suomeen vasta kesän kynnyksellä, lähdettyään Afrikan eteläosista ainakin pari kuukautta aikaisemmin.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Pajulinnun haikea vihellys täyttää metsät

Ensimmäiset pajulinnut palaavat trooppisesta Afrikasta eteläisimpään Suomeen vapun aikoihin ja alkavat oitis kuuluttaa elinpiirinsä valtauksesta mollisointuisella, loppua kohti laskevalla laulullaan. Pajulinnun haikeaa viheltelyä kuulee kaiken päivää touko-kesäkuussa.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Kirjosieppo, pihapöntön uskollinen asukas

Vapun aikoihin pihapöntöllä soi uusi sävel: jankuttava, hidasrytminen ”tsiro-tsiro-tsipp-tsipp, tsiro-tsipp-tsiro…”. Oksalla seisoo terhakanoloinen mustavalkoinen kirjosieppo, joka kohauttelee siipiään ja nykii pyrstöään laulunsa tahdissa, pyrähtää hetkeksi pöntön lentoaukolle ja puikahtaa takaisin oksalle.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Pitkäkaulat palaavat

Kurjen pelättiin katoavan suo-ojitusten myötä Etelä-Suomesta melkein kokonaan, mutta toisin kävi: kurkia pesii nykyään enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten, noin 30 000 paria.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Punarinnalla on kevätillan kaunein liverrys

Punarinta on metsiemme parhaita laulajia, alkukevään ainutkertainen tunnelmanluoja. Laulu on hyvin korkeaa ja haurasta, väreilevää visertelyä, joka jatkuu iltahämärässä katkeamatta minuuttikaupalla yhteen menoon, pikkuisin tauoin tuntejakin aina täyspimeään saakka.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Metsä herää lauluun

Peippokoiraan ponteva säe on riemukkaimpia ylistyksiä keväälle! Sitä veisataan huhtikuun jälkipuolelta lähtien jokaisella metsähehtaarilla Suomenlahden saarilta tunturien tyville, sillä peippo on pajulinnun jälkeen Suomen runsaslukuisin lintulaji.

ArtikkeliVuodenajat
Kuuntele: Kottarainen on kevään airut

Kottarainen on hyvä matkija, jonka laulusta erottaa monien muiden lintujen ja jopa koneiden ääniä. Kottaraisen huomaa helposti paitsi koiraan laulusta myös äänekkäästi pesäkolossa kerjäävistä poikasista