Tilaajille|9.6.2021Hyönteiset

Hyönteiset ja paukamat kuuluvat kesään. Niitä pitää helposti vain riesana, mutta verenimijät ovat tärkeitä luontokappaleita, joista löytyy paljon ihmeteltävää.

Tervetuloa paarmakouluun. Aiheina muun muassa lajimäärä, elintavat ja pistokset.

Tervetuloa paarmakouluun. Aiheina muun muassa lajimäärä, elintavat ja pistokset. Ja kumpikohan paarmoista pistää: koiras vai naaras?

”Naaras löytää sopivan kohteen, vaikkapa ihmisen, hyvän näkö- ja hajuaistinsa perusteella. Paarma haistaa hengityskaasujen aistimiselimellään uloshengityksemme. Lisäksi sillä on jaloissa makuaisti. Sen takia paarma siirtelee jalkojaan laskeuduttuaan. Se maistelee, onko tässä nyt sopiva saalis pistettäväksi”, museomestari Jere Kahanpää Helsingin yliopiston eläinmuseolta.

Paarma on päässyt runokirjaankin, jopa sen nimeksi. Antero Kajannon (1895–1968) Paarma-runoteos ilmestyi 1946. Kirjan on kuvittanut Eino Karppanen.

Suomen Luonnon 6.6. ilmestyneessä kesänumerossa kerrotaan muun muassa paarmoista. Suomessa elää 41 paarmalajia, joista suurimmalla osalla ei ole virallista suomenkielistä nimeä. Epäviralliset nimet voit lukea tästä.

Jos paarma eksyy sisätiloihin, se ei pörrää eikä pistä. Melkein kaikki paarmalajimme ruokailevat vain päivällä, joten sisällä niille on usein liian hämärät valaistusolot.